Paljon jää piiloon, mutta silti valvova viranomainen on havainnut muun muassa aliravittuja vanhuksia ja yksin työvuoroissa puurtavia opiskelijoita tehdessään sosiaalihuollon valvontaa. MTV Uutiset selvitti sosiaalihuollon palveluiden tilannetta ja valvontaa.
Tyypillisin tilanne on se, että asumisyksikössä on työvuorossa liian vähän työntekijöitä. Asiantuntija on huolissaan siitä, kuinka vaihtelevasti kunnat käyttävät rahaa palvelujensa valvontaan.
Korona-aikanakin valvontamäärät ovat pysyneet korkealla tasolla eri puolilla Suomea.

– Näyttää, että sosiaalihuollon valvonta-asiat ovat pysyvästi jäämässä korkeammalle tasolle kuin ennen vuotta 2019, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston sosiaali- ja terveydenhuollon valvontayksikön päällikkö Niina Väkeväinen.
Etelä-Suomessa valvontamäärä on ylittänyt tänä vuonna jo 300:n rajan. Viraston sosiaalihuollon valvonta-asioiden määrä nousee tänä vuonna korkeammalle kuin koskaan aiemmin.Valvonta-asioissa näkyvät tutut ongelmat – vanhojen ihmisten oikeus hyvään ja laadukkaaseen palveluun ei toteudu. Esimerkiksi ulkoilemaan ei pääse ja perushoidossa, kuten hygieniassa on puutteita.
– Ja näkyy myös sitä, että on aliravitsemusta, Väkeväinen lisää.
Huolta myös kotihoidon ja lastensuojelun tilasta
Väkeväisen mukaan valvonnat ovat kasvussa myös kotihoidossa.
– Kyllä meillä valvonnassa tyypillinen tilanne on se, että kun me käydään tarkastelemaan sitä, että kuinka paljon asiakkaalle on suunniteltu kotihoidon käyntejä tuntimäärätasolla, niin se henkilöstö, mikä on käytössä, niin se alittuu merkittävästi eli asiakkaat eivät oikeasti saa sitä kotihoidon palvelua, mikä heille kuuluu.
Yksi iso valvonnan kohde on lastensuojelun sijaishuolto.
– Voi olla ihan tähän perushoitoon, huolenpitoon ja valvontaan liittyviä puutteita. Se, että ei pystytä käytännössä toteuttamaan sitä sijaishuoltoa.
Kun rikkomus on suuri, toiminta voidaan lakkauttaa. Lapsia on esimerkiksi saatettu rajoittaa ilman päätöksiä. – Meillä on tänä vuonna tehty yksi lastensuojeluyksikön toiminnan keskeyttäminen. Siellä oli tilanne, että siellä ei ollut riittävästi henkilöstöä eikä ole ollut osaamista lastensuojelunlain mukaisten rajoitustoimenpiteiden toteuttamiseen, joka näkyy siis niin, että tehdään perusteettomasti ilman päätöksiä rajoitetaan lapsia.
