Paljon jää piiloon, mutta silti valvova viranomainen on havainnut muun muassa aliravittuja vanhuksia ja yksin työvuoroissa puurtavia opiskelijoita tehdessään sosiaalihuollon valvontaa. MTV Uutiset selvitti sosiaalihuollon palveluiden tilannetta ja valvontaa.
Tyypillisin tilanne on se, että asumisyksikössä on työvuorossa liian vähän työntekijöitä. Asiantuntija on huolissaan siitä, kuinka vaihtelevasti kunnat käyttävät rahaa palvelujensa valvontaan.
Korona-aikanakin valvontamäärät ovat pysyneet korkealla tasolla eri puolilla Suomea.
– Näyttää, että sosiaalihuollon valvonta-asiat ovat pysyvästi jäämässä korkeammalle tasolle kuin ennen vuotta 2019, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston sosiaali- ja terveydenhuollon valvontayksikön päällikkö Niina Väkeväinen.
Etelä-Suomessa valvontamäärä on ylittänyt tänä vuonna jo 300:n rajan. Viraston sosiaalihuollon valvonta-asioiden määrä nousee tänä vuonna korkeammalle kuin koskaan aiemmin.Valvonta-asioissa näkyvät tutut ongelmat – vanhojen ihmisten oikeus hyvään ja laadukkaaseen palveluun ei toteudu. Esimerkiksi ulkoilemaan ei pääse ja perushoidossa, kuten hygieniassa on puutteita.
– Ja näkyy myös sitä, että on aliravitsemusta, Väkeväinen lisää.
Huolta myös kotihoidon ja lastensuojelun tilasta
Väkeväisen mukaan valvonnat ovat kasvussa myös kotihoidossa.
– Kyllä meillä valvonnassa tyypillinen tilanne on se, että kun me käydään tarkastelemaan sitä, että kuinka paljon asiakkaalle on suunniteltu kotihoidon käyntejä tuntimäärätasolla, niin se henkilöstö, mikä on käytössä, niin se alittuu merkittävästi eli asiakkaat eivät oikeasti saa sitä kotihoidon palvelua, mikä heille kuuluu.
Yksi iso valvonnan kohde on lastensuojelun sijaishuolto.
– Voi olla ihan tähän perushoitoon, huolenpitoon ja valvontaan liittyviä puutteita. Se, että ei pystytä käytännössä toteuttamaan sitä sijaishuoltoa.
Kun rikkomus on suuri, toiminta voidaan lakkauttaa. Lapsia on esimerkiksi saatettu rajoittaa ilman päätöksiä.
– Meillä on tänä vuonna tehty yksi lastensuojeluyksikön toiminnan keskeyttäminen. Siellä oli tilanne, että siellä ei ollut riittävästi henkilöstöä eikä ole ollut osaamista lastensuojelunlain mukaisten rajoitustoimenpiteiden toteuttamiseen, joka näkyy siis niin, että tehdään perusteettomasti ilman päätöksiä rajoitetaan lapsia.
Kuten?
– Perusteetonta rajoittamista on se, että lapsia rajoitetaan ilman lastensuojelulain mukaista päätöstä. Esimerkiksi estetään yhteydenpitoa ottamalla puhelin pois ja tekemättä asiasta päätöstä.
"Kunnissa on hyvin suuria eroja"
Suuri osa valvontatapauksista koskee yksityistä sektoria.
– Isoin osa valvonnoista kohdistuu yksityisten palveluntuottajien yksiköihin, koska iso vanhustenhuollosta tuotetaan yksityisten toimesta, Väkeväinen kertoo.
THL:n mukaan vanhustenhuollon ympärivuorokautinen palveluasumisen tuotanto jakautuu tällä hetkellä noin puolet ja puolet eli kunnalliset hoitaa puolet ja yksityiset loput. Yksityiset sisältävät kolmannen sektorin.
Paljon valvonnoista tulee vireille henkilöstön ja omaisten epäkohtailmoitusten sekä sijaintikunnan tekemien havaintojen perusteella.
– Kyllä näkisin, että valtaosa epäkohtailmoituksista ovat sellaisia, että ne ovat aiheellisia, kertoo Väkeväinen.
Lisäksi luehallintovirasto ottaa asioita selvitettäväksi oma-aloitteisesti esimerkiksi median kautta tulleiden tietojen perusteella.
"Jyväskylä hyvä esimerkki"
Huoli koskee kuntien omaa valvontakoneistoa - erot ovat isoja.
– Valitettavasti se käytännön toteutus on hyvin vaihtelevaa. Kunnissa on hyvin suuria eroja. Jyväskylä on tässä hyvä esimerkki. Jyväskylän kaupungilla on alueemme isoin panostus – 8 valvontakoordinaattoria – Tampereen kaupungilla on 3 ja esimerkiksi Keski-Pohjanmaan kuntayhtymä Soitella on 1 kokoaikainen valvontaa tekevä työntekijä. Sitten Seinäjoella ja Vaasassa ei ole yhtäkään, luettelee Emmi Häyrynen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja.
Mistä se kertoo, että osa kunnista ei ole resurssoinut riittävästi näihin asioihin?
– On ajateltu, että tätä palvelujen valvontatehtävää ei pidetä niin merkittävänä, että siihen tulisi resurssoida. Nämähän ovat aina kuntakohtaisia ratkaisuja, Häyrynen sanoo.
Minkä verran aluehallintovirasto voi paikata omalla toiminnallaan kuntien puutteita?
– Silloin se tarkoittaa sitä, että valitettavasti tilanteet ovat saattaneet menneet aika pitkälle ja joudutaan puuttumaan järeästikin yksityisten palveluntuottajien ja myöskin kunnan omaan toimintaan. Ja jos puutteita ei korjata, niin voidaan tarvittaessa antaa määräyksiä.
"Paljon jää myös piiloon"
Häyrynen on huomannut, että osa epäkohdista jää huomioimatta.
– Paljon jää myös piiloon. Siksi on tärkeää, että kunnat ovat aktiivisesti tekemässä valvontaa. On tärkeää, että puutteet tulevat esiin, jotta ne saadaan korjattua.
Se, että aluehallintovirasto puuttuu asiaan, ei tarkoita vielä, että asia korjaantuu.
– Valvonnan tavoite on pysyvät korjaukset. Valitettavan paljon on tilanteita, että valvonnan kohde tulee meille uudelleen ja sitä samaa henkilöstömitoituksen haastetta käydään läpi useamman vuoden ajan, Väkeväinen toteaa.