Kymmenettuhannet vanhustenhoidon asiakkaat jääneet täysin vaille ulkoilua – THL: "Tämä on hälyttävä tieto"

2:48
Kymmenet tuhannet ikäihmiset hoivakodeissa ja kotihoidossa eivät ole ulkoilleet lainkaan vuoden aikana.

Yhteensä yli 36 000 ikäihmistä kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa eli hoivakodeissa ei ole ulkoillut kertaakaan korona-aikana viime vuonna. Saman kokoinen joukko kokee, että ei ole saanut riittävästi aikaa hoitajilta. Asiaa selviää tuoreesta korona-aikaa koskevasta THL:n asiakaskyselystä.

Asiantuntija pitää tuloksia hälyttävinä.

– Liikkumattomuus heikentää hyvin nopeasti toimintakykyä. Siksi tämä on hälyttävä tieto. Lähes kaikki ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat ovat muistisairaita. Heille on tärkeää arjessa ylläpitää erilaisia arjen toiminnan taitoja. Kun näitä ei voida ulkoilun ja liikkumisen kautta ylläpitämään, muistisairaat voivat aika nopeastikin menettää pysyvästikin näitä taitoja ja se näkyy sitten muistisairauksien etenemisenä. Kotihoidossa tulokset olivat samansuuntaisia, toteaa THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Mistä se johtuu, että näin moni ihminen ei ole päässyt ulos? Heillä kuitenkin on hoitajat ympärillä?

– Suuri osa iäkkäiden liikkumisesta ja sen tukemisesta on edelleen omaisten vastuulla. Omaisten käyntejä ympärivuorokautisessa ja kotihoidossa on rajattu. Kun käynti on lyhyempi, niitä on suunnattu enemmän keskusteluun ja vähemmän aikaa on jäänyt ulkona olemiseen.

Eikö henkilökunnalla ole velvollisuutta viedä asiakkaita ulkoiluun?

– Asiakkaat ovat raportoineet osittain siitä, että henkilöstön aika ei riitä tarpeeksi ja he ovat kokeneet, että eivät saa riittävästi hoitajilta aikaa. Kun hoitajilla on niukasti aikaa käytettävissä, ulkoilu on sellainen toimi, joka varmasti jää tekemättä. Se aika suunnataan arjen kannalta tärkeisiin tehtäviin kuten syömisen tukemiseen ja hygieniaan.

Eikö jokaisella ihmisillä iästä riippumatta ole oikeus käydä ulkoilmassa?

– Kyllä joo. Myös näissä iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa tulisi huomioida se, että saataisiin muutakin sisältöä kuin vain ketju erilaisia toimenpiteitä. Laki edellyttää tähän.

Asiantuntija arvioi, että liikkumisen edellytykset korona-aikana olisivat pitäneet olla toteutunutta paremmat.

– Nyt kun sitten ainoana oikeana aktiiviteettina, mikä karanteeniaikana hyväksyttiin, oli tämä ulkona liikkuminen, niin olisi kyllä toivonut, että iäkkäillä olisi ollut siihen laajemmin mahdollisuuksia, Kehusmaa toteaa.

"Tulokset viittaavat siihen suuntaan, että meillä on selkeä toimintakyvyn lasku havaittavissa iäkkäässä väestössä"

Kyselyn mukaan vajaat 35 000 ikääntynyttä kokee, että ei ole saanut korona-aikana hoitajilta riittävästi aikaa. Tämä tarkoittaa liki joka viidettä kotihoidossa olevaa ja lähes joka kolmatta ympärivuorokautisessa hoidossa olevaa iäkästä ihmistä.

– Se on vakavasti otettava viesti, että me tarvitsemme lisää hoitajia iäkkäiden palveluihin. Toki korona-aika on saattanut lisätä asiakkaiden palvelutarvetta ja asiakkaat tulevat riippuvaisemmaksi hoitajan heidän kohdentamasta huomiosta, koska iäkkäiden omaisilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä niihin hoivayksiköihin.

– Kokemus siitä, että asiakas ei saa hoitajalta riittävästi aikaa, on yhteinen ympärivuorokautisessa hoidossa ja kotihoidossa. Kotihoidossa asia ilmenee esimerkiksi niin, että asiakas ei saa tarpeeksi kotihoidon käyntejä tai sitten ne käynnit ovat niin lyhyitä, että asiakkaalle tulee kokemus, että tässä ei ehditty tehdä kaikkea tai hän ei tullut kokonaisvaltaisesti huomioiduksi käynnillä.

Koronan koetaan fyysisten vajeiden lisäksi näkyvän pään sisällä.

– Korona on varmasti heikentänyt iäkkäiden toimintakykyä, muistisairailla myös arjen taitoja ja kotona asuvilla erityisesti liikkumista, mutta laskenut myös mielenterveyttä ja mielialaa. Yksinäisyys on lisääntynyt. Tulokset viittaavat siihen suuntaan, että meillä on selkeä toimintakyvyn lasku havaittavissa iäkkäässä väestössä.

Yksityiset yksiköt pärjäsivät kyselyssä julkisia paremmin. Mikä selittää tätä?

– Kyselyyn vastaaminen oli toimintayksikölle vapaaehtoista ja näyttää siltä, että julkisen puolen toimintayksikköjä on enemmän mukana tässä kyselyssä kuin yksityisen ja siellä on tapahtunut tiettyä valikoitumista. Jatkossa olisi hyvä, että yksiköllä olisi velvollisuus osallistua asiakaskyselyyn. Silloin saataisiin kattava tieto kaikista yksiköistä.

Entäpä tämä henkilöstömitoitusasia?

– Aika pieni osa yksiköistä on ollut alle lain edellyttämän henkilöstömitoituksen. Silti löydämme asiakaskyselystä vastauksia, että asiakkaat eivät ole tyytyväisiä hoidon riittävyydestä eli henkilöstöllä ei ole riittävästi aikaa. Se on asiakkaiden kokemus, joka on syytä ottaa vakavasti. Meillä on henkilöstömitoitus nousemassa. Tällä hetkellä se on laissa 0,55 ja tämän vuoden aikana se nousee 0,6:een ja siitä eteenpäin 0,7:ään. Tämä kyllä lisää henkilökuntaa ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin.

– Jo tämän vuoden aikana suurin osa yksiköistä joutuu palkkaamaan lisää henkilökuntaa. Henkilöstömitoituksen noustessa syntyy tilanne, että henkilökunnalla on aikaa muuhunkin kuin välttämättömiin hoitotehtäviin.

"Iäkkäiden yksinäisyys on lisääntynyt"

Kaikki ei mene koronan piikkiin.

– Tuloksista näkyy selvästi, että iäkkäiden yksinäisyys on lisääntynyt. Joukossa on myös asioita, jotka ovat syntyneet jo ennen koronaa. Yksi niistä on hoitajien ajan riittämättömyys sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa. Tämä meillä jää varmasti korjattavaksi koronan jälkeenkin.

Asiantuntija arvioi, että korona-aika kasvattaa painetta siihen, että ihmiset joutuvat siirtymään kotoaan aiempaa aikaisemmin palveluasumisen piiriin. 

– Korona on aiheuttanut normaalia aikaisempaa arjen taitojen menettämistä ja tätä kautta sairauden nopeampaa etenemistä.

– Kotihoidon asiakkailla muistisairaudet lisäävät palvelutarvetta ja muistisairauksien kohdalla voidaan kyllä nähdä, että korona on aiheuttanut normaalia aikaisempaa arjen taitojen menettämistä ja tätä kautta sairauden nopeampaa etenemistä. Ja jos tätä on tapahtunut laajassa mittakaavassa, se tarkoittaa sitä, että jatkossa kotihoidon asiakkailla on aikaisemmin ympärivuorokautisen hoivan palvelutarve. Kyllä tämä korona-aika jättää jälkensä niin asiakkaiden toimintakykyyn kuin siihen palvelurakenteeseenkin. 

Kyselyssä oli mukana noin puolet vanhuspalvelujen toimintayksiköistä. Vastauksia asiakkailta tuli noin 7500.

– Voi hyvin sanoa, että tämä kuvaa hyvin koko maan tilannetta.

Lisäksi kyselystä selviää muun muassa se, että noin joka kymmenes asiakas ei ole tavannut läheisiään lainkaan viime vuonna korona-aikana. Alla tuloksia tarkemmin. 


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja