Aluehallintovirastoja työllistävien valvonta- ja kanteluasioiden määrä on liki kolminkertaistunut vuodessa. Lokakuun alkuun mennessä niitä oli kertynyt yli 900 kappaletta. Valvirassa muistutetaan pienistä resursseista.
– Kyllä meillä on Pohjoismaiden pienimmät resurssit. Meidän valvontaresurssit ovat noin kolmasosa siitä, mitä Ruotsissa on, kertoo Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.
Eniten epäkohtiin liittyviä yhteydenottoja tulee henkilökunnalta.
– Suurin osa yhteydenotoista tulee hoivakotien henkilökunnalta. Toiseksi eniten ottavat yhteyttä omaiset. Myös kunnat ottavat yhteyttä koskien yksityisten hoivakotien toimintaa, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija Hynninen-Joensivu.
– Luvut ovat kyllä hurjia. Taso on ennätyskorkea. Sitä se on. Tällaisia lukuja ei ole nähty tässä virastossa tähän mennessä, jatkaa avi:n päällikkö.
"Pitääkö jossain vaiheessa puuttua perintöoikeuteen? Pitääkö jossain vaiheessa palauttaa lakiin lasten velvollisuus huolehtia ikääntyneistä vanhemmistaan? Pitäiskö meidän ottaa käyttöön joku korvamerkitty Yle-veron kaltainen vanhustenhoitomaksu?"
Julkinen keskustelu näkyy.
– Alkuvuonna keskeytettiin parin hoivakodin toiminta ja ne päätökset olivat omiaan lisäämään valvontailmoitusten määrää kaikissa aluehallintovirastoissa, sanoo Hynninen-Joensivu.
"Työvuorossa ei ole ollut ehkä yhtään lääkehoitoon koulutettua hoitajaa"
Tyypillisesti aluehallintovirastoille kantautuva kritiikki kohdistuu riittämättömään henkilökunnan määrään.
– Keskeinen ongelma on osaavan henkilöstön riittämätön määrä suhteessa näiden ikäihmisten palvelutarpeisiin. Jos kaikista pahimmista puhutaan, niin toimintayksiköissä on ollut tilanteita, joissa työvuorossa ei ole ollut ehkä yhtään lääkehoitoon koulutettua hoitajaa. Tai sitten, että on tapahtunut lääkehoidossa selviä lääkitysvirheitä, kertoo Henriksson.
– Siellä on sellaisia työntekijöitä, jotka eivät tunne asiakkaita ja heillä ei ole lääkelupia. Näissä on sellaisia turvallisuusriskejä. Nämä ovat aika tyypillisiä tilanteita, mitä meillä täällä on ilmennyt, arvioi Hynninen-Joensivu.
"Siellä pystytään nippanappa tekemään perushoitoasiat"
Tampereen yliopiston hoivakoteja kiertänyt tutkija on erittäin huolissaan nykyisestä vanhustenhoivan tilasta.
– Aluehallintovirastojen luvut kertovat siitä, että huonossa tilanteessa ollaan kaiken kaikkiaan. Mitä se valitettavan monissa paikoissa tällä hetkellä on, niin siellä pystytään nippanappa tekemään perushoitoasiat eli ihmiset saavat ruokaa eteensä, ihmiset saadaan pestyä ja lääkittyä, mutta itsessään se elämä jää elämättä siellä palvelutalossa. Se on se asia, mikä tässä on kaikkein huonoin asia, arvioi Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jari Pirhonen.
Pirhosen mukaan tilanne on ollut nykyisen kaltainen jo vuosia. Tutkija arvioi, että kyse on alirahoituksesta.
– Tilanne on käsittämätön. Meiltä puuttuu reilu miljardi vanhustenhoidosta. Se kertoo, että me ei olla yhteiskuntana oltu valmiina satsaamaan, niin paljon kuin sinne tarvitaan.
Tutkija puhuu miljardivajeesta
Pirhonen viittaa miljardin euron vajeella professori Teppo Krögeriin.
– Kröger tutkijaryhmineen laski, että Suomessa käytetään vanhustenhoitoon reilu miljardi vähemmän kuin verrokkimaissa Pohjoismaissa, kun katsotaan kansantuotetta. Eli siellä on selkeä alirahoitus ja ollut jo pitkään.
– Se näkyy siinä, että puhutaan haamuhoitajista – se on ihan totta siellä, että työvuoroihin merkitään ihmisiä, joita siellä ei ole. Siellä säästetään eri asioista. Pahimmillaan olen kuullut, että täällä Tampereella jossakin talossa ei ole kertakäyttöhanskoja hoitajille, kertoo Pirhonen.
Tutkija kaipaa rohkeita avauksia.
– Nyt tarvitaan tosi reippaita aloitteita. Pitääkö jossain vaiheessa puuttua perintöoikeuteen? Pitääkö jossain vaiheessa palauttaa lakiin lasten velvollisuus huolehtia ikääntyneistä vanhemmistaan? Pitäiskö meidän ottaa käyttöön joku korvamerkitty yle-veron kaltainen vanhustenhoitomaksu? Mitä tässä pitäisi tehdä, että alirahoituksen tilasta päästään pois? Pirhonen pohtii.
"Aivan liikaa sellaisia toimintayksiköitä, jotka eivät ole ollenkaan riittävän hyviä"
Valvirassa on huomattu kahdenlaisia signaaleja.
– Meillä on edelleenkin Suomessa aivan liikaa sellaisia toimintayksiköitä vanhuspalveluissa, jotka eivät ole ollenkaan riittävän hyviä – joissa on turvallisuus- ja laatuongelmia. Toisaalta, kyllä meillä on havaintoja myös siitä, että palveluntuottajat ovat ihan oikeasti korjanneet ja korjaamassa toimintaansa, toteaa Henriksson.
– Juuri avi laittoi kiinni talon Sastamalassa ja Tampereen kotihoito on tarkkailun alla. Se kertoo siitä, että mikään ei ole muuttunut. Eikä mikään ole voinutkaan muuttua näin lyhyessä ajassa, tutkijatohtori sanoo.
Asiantuntijat suhtautuvat eri tavalla siihen, kuinka synkältä tulevaisuus näyttää.
– Pohja on saavutettu. Tästä voidaan vain parantaa juoksua ja laittaa ne epäkohdat kuntoon, sanoo avi:n Hynninen-Joensivu.
– Hoitajamitoitus on yksi askel oikeaan suuntaan, mutta se ei ratkaise vielä mitään, toteaa Pirhonen.