Yli 100-vuotiaan suomalaisen demokratian rakenteet ja toimintatavat eivät enää vastaa nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Tämä käy ilmi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tuoreesta Kansanvallan peruskorjaus -selvityksestä.
Sitran vanhempien neuvonantajien, Liisa Hyssälän ja Jouni Backmanin, tekemän tuoreen selvityksen mukaan demokratia toimii yhä, mutta sen toimintatapoihin tarvitaan muutosta. Toimenpide-esitykset keskittyvät demokratian kolmeen keskeiseen toimijaan: puolueisiin, eduskuntaan ja valtioneuvostoon.
Osa selvityksen esityksistä on enemmänkin keskustelunavauksia, osa hyvin konkreettisia. Listasimme alle kymmenen selvityksessä ollutta muutosehdotusta.
1. Vaalirahoitusta uudistetaan mahdollistamaan eri väestöryhmistä tulevien henkilöiden ehdokkuus muun muassa asettamalla kampanjointikustannuksille kaikkia ehdokkaita ja puolueita koskeva maksimirajoite.
2. Aidosti uudistuneiden puolueiden julkista rahoitusta vahvistetaan merkittävästi mahdollistamaan demokraattisen osallisuuden vahvistaminen ja poliittinen ohjelmatyö uusilla toimintamalleilla.
3. Puolueet lisäävät sille jäsenmaksua maksavien jäsenten päätösvaltaa sekä jäsenten roolia myös puolueen talouden osalta. Valtio tukee poliittista järjestäytymistä tekemällä puolueiden jäsenmaksuista verovähennyskelpoisia.
4. Eduskunnan vuosikelloa muutetaan siten, että vuosittainen, kuukausittainen, viikoittainen ja päivittäinen työ rytmitetään uudella tavalla tavoitteena toiminnan selkeyttäminen, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä työpaineen vähentäminen olennaiseen keskittymällä. Näin vapautetaan aikaa ajattelulle.
5. Otetaan käyttöön erilliset istuntoviikot, valiokuntaviikot sekä äänestyspäivät. Näiden oheen aikataulutetaan eduskuntaryhmien ja edustajien keskinäiseen yhteistoimintaan tarvittava aika. Istunto- ja valikokuntatyö tehdään niin sanottuna "normaalina virka-aikana" mahdollistaen edustajien ja heidän työtään avustavien henkilöiden suunnitelmallinen ajankäyttö ja eduskunnan ulkopuolella tapahtuva toiminta.
6:06
6. Mahdollistetaan osallistuminen valiokuntien kokouksiin ja tärkeisiin eduskunnan äänestyksiin myös etäyhteyden kautta. Lisätään tietoteknologian käyttöä muun muassa asiantuntijoiden etäkuulemisessa, asiakirjojen käsittelemisessä sekä valiokunnan jäsenten keskinäisessä yhteistoiminnassa.
7. Kirjastoista tehdään kansanedustajien johdolla tapahtuvan keskustelevan demokratian kohtaamispaikkoja ja niille varataan erillinen määräraha.
8. Kaikille ministereille nimetään ammattimaisesta poliittisesta viestinnästä vastaava avustaja. Lisäksi kaikkiin ministeriöihin nimetään poliittiset valtiosihteerit.
9. Otetaan käyttöön uudenlaisia keskustelufoorumeita - "kansanvallan digiareenoita" - joissa käydään poliittista keskustelua jo ennen muodollista asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa.
10. Lisätään kansanedustajien jatkuvaa ja säännöllistä koulutusta ottamalla käyttöön muun muassa vuosittainen kansainvälinen koulutusjakso.
"Toimintatapojen ja ajattelun muutosta"
Selvityksen tekijöiden mukaan muutosten ei pitäisi jäädä kiinni rahasta.
– Ei nämä kaikki vaadi mitään rahoitusta, vaan toimintatapojen ja ajattelun muutosta ja rohkeutta katsoa tulevaisuuteen, selvitystä tekemässä ollut Sitran vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä toteaa.
Sitran toteuttamassa selvitystyössä haastateltiin yli sataa keskeistä vaikuttajaa valtion- ja kuntahallinnosta, eduskunnasta, valtioneuvostosta, puolueista, etujärjestöistä ja elinkeinoelämästä.