Kaksipäiväisen EU-johtajien huippukokouksen asialista on pitkä ja kokouksen painoarvoa on kuvattu jopa historiallisen merkittäväksi. Silti yksi asia, Eurooppaan kohdistuva muuttoliike ja sen ongelmat, nousevat Brysselissä ylitse muiden.
Välimereltä viime viikkoina pelastettujen siirtolaisten kohtelu on aiheuttanut eripuraa, kun Italia ja Malta ovat kieltäytyneet vastaanottamasta vapaaehtoisjärjestöjen operoimia pelastusaluksia.
Italian tuore sisäministeri Matteo Salvini vaatikin alkuviikosta, etteivät järjestöt saisi jatkaa pelastustoimia Välimerellä lainkaan. Operointi Libyan rannikolla pitäisi Italian mielestä jättää vain Libyan viranomaisten tehtäväksi, jotka samalla kuljettavat Eurooppaan pyrkivät takaisin Libyaan.
Tänään alkavassa huippukokouksessa esillä onkin suunnitelma niin kutsutuista alueellisista maihinnousukeskuksista, johon Välimereltä pelastetut ihmiset kuljetettaisiin.
Siellä heidät olisi nopeasti tarkoitus tunnistaa ja käsitellä oikeus pyrkiä Eurooppaan. Mukana toiminnassa olisi myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Yhteinen pakolaispolitiikka?
Mahdollisia keskuksia suurempi haaste on löytää yhteisymmärrys koko EU:n yhteiseen pakolaispolitiikkaan. Etulinjassa siirtolaisia vastaanottaneet ja suurta kuormaa kantavat maat haluavat jakaa taakkaansa tasaisemmin muiden jäsenmaiden kesken.
Aiemmin sovituista sisäisistä siirroista tuli kuitenkin pannukakku, eikä vapaaehtoisuuteen pohjautuva mallikaan ole ratkaissut ongelmaa. Erityisesti Unkari, Slovakia, Tsekki ja Puola ovat suhtautuneet hyvin kriittisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen.
Oman ison lukunsa kärjistyneeseen tilanteeseen tuo Saksan sisäiset kiemurat. Baijerilainen kristillisdemokraattinen CSU-puolue ja ennen kaikkea puoluetta edustava sisäministeri Horst Seehofer on lyönyt hallituskumppani CDU:lle ja liittokansleri Angela Merkelille luun vahvasti kurkkuun.
Seehofer on ilmoittanut aikeista laittaa Saksan rajat kiinni tulijoilta, jotka ovat jo rekisteröityneet muussa EU-maassa.
Aikaa ongelman ratkaisuun, syksyn osavaltiovaaleista voittoa tavoitteleva sisäministeri, on antanut Merkelille kesäkuun loppuun. Lähes mahdottoman tehtävän edessä oleva Merkel joutuukin etsimään huippukokouksesta sellaisia tuloksia, jotka kelpaisivat omalle sisarpuolueelle ja pitäisivät Saksan hallituksen kasassa.
Trump, Brexit ja EMU
Eurooppa-neuvoston asialistalla on muuttoliikkeen ohella paljon muutakin. Ulkosuhteiden osalta suurin keskustelu liittyy Atlantin vastarannan kauppakumppani Yhdysvaltoihin ja sen kauppasopimuksia uusiksi kirjaavaan presidentti Donald Trumpiin. Kauppasodan partaalla olevien kumppaneiden askelmerkkejä sekä myös suhtautumista Iranin ydinasesopimukseen punnitaan torstaina.
Kestoaiheista esillä on muun muassa Brexitin edistyminen. Irlannin rajakysymys on edelleen auki ja Britannialta odotetaan vastauksia myös tulevan kauppasuhteen järjestämisestä.
Brexitistä keskustellaan perjantaina jo tutuksi tulleen käytännön mukaan ilman Britannian pääministeri Theresa Mayta. May itse esittelee omat näkökantansa torstain illallispöydässä.
Perjantain ohjelmaan kuuluu myös Euroopan rahaliiton uudistamista koskeva kokous. Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron sopivat osaltaan jo viime viikolla yhteisistä askelmerkeistä EMU:n uudistamisen suhteen.
Ajatus euroalueen yhteisestä budjetista jakaa kuitenkin sekin vahvasti jäsenmaita. Suomenkin ajama pankkiunionin viimeistely on myös esillä keskustelussa.