Hallituksessa on yhä kiistaa Suomen energia- ja ilmastostrategiasta, jonka lausuntokierros päättyi viime viikolla.
Perussuomalaiset on tyytymätön etenkin strategialuonnoksen ilmastolakia koskeviin kirjauksiin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.)
Hallitus lähetti strategialuonnoksen lausuntokierrokselle riitaisana heinäkuussa.
Ranteen mukaan neuvottelut jatkuvat nyt lausuntopalautteiden pohjalta, ja neuvotteluissa on päästävä eteenpäin "muutamien viikkojen aikana".
– Lopullisesta versiosta on yhä kiistaa. Katsotaan nyt, miten edetään. Meidän mielestämme koko ilmastolaki pitää kunnolla arvioida, ja pitää olla myöskin mahdollisuus sellaiseen vaihtoehtoon, että se kuopataan.
Mitä ilmastolain "kuoppaaminen" tarkoittaisi?
– Sanoisin, että kansallinen ilmastolaki ei ole välttämätön eikä tarpeellinen. Ja nyt näyttää, että se aiheuttaa pelkkää byrokratiaa.
Laki on arvioitavana
Ilmastolaki ja energia- ja ilmastostrategia ovat eri asioita, mutta sitoutuminen ilmastolakiin on lähtökohta myös energia- ja ilmastostrategialle, strategialuonnoksessa todetaan.
Ilmastolaissa säädetään muun muassa Suomen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035, sekä viranomaisten tehtävistä ilmastotavoitteiden seurannassa.
Ilmastolain kuoppaaminen tuskin etenee, sillä hallitusohjelman mukaan Suomi on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin.
Ilmastolain tavoitteet ovat kuitenkin parhaillaan arvioitavana. Arvioinnin perusteella hiilineutraalisuustavoitetta ja päästötavoitteita "voidaan tarkistaa ja mahdollisia joustoja hyödyntää".
Lue lisää: Tutkijoilta tyly arvio hallituksen hiilineutraaliustavoitteesta
Perussuomalaiset haluaisi lykätä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta EU:n ilmastolain mukaiseen vuoteen 2050. Lykkääminen on kuitenkin näillä näkymin epätodennäköistä, sillä ainakin kokoomus ja RKP haluavat pitää kiinni vuodesta 2035.
Tavoitteena valmistua syyskaudella
Energia- ja ilmastostrategiassa linjataan muun muassa tarvittavista lisätoimista vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Näillä näkymin tavoitteen saavuttaminen vaatii huomattavia lisätoimia, kuten suurempia päästövähennyksiä ja teknisiä nieluja maankäyttö-, päästökauppa- ja taakanjakosektorilla.
Hallitus lähetti strategialuonnoksen lausuntokierrokselle riitaisana heinäkuussa.
Myös lausuntopalaute on osin kriittistä. Esimerkiksi Suomen ilmastopaneelin mukaan luonnoksessa esitetyt toimenpiteet eivät riitä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen.
Strategialuonnoksen muuttaminen lausuntopalautteen perusteella ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, ja strategiaa oli alun perinkin muokata ja täydentää lausuntopalautteiden pohjalta.
Energia- ja ilmastostrategian ja ilmastolain arvioinnin on tarkoitus valmistua syksyllä.