Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa poikkeuksellisen mielenkiintoisella hetkellä: Vierailu osuu juuri Britannian EU-eron jälkeen ja juuri ennen Varsovan Nato-huippukokousta. Molemmat linkittyvät Euroopan puolustukseen ja se taas linkittyy suoraan Venäjän intresseihin.
Putin halunnee haistella Suomessa EU:n ilmapiiriä uudessa tilanteessa. Suomi taas on saanut jonkinlaisen viestinvälittäjän roolin, se näkyy muun muassa presidentti Sauli Niinistön puhelumaratonista Ukrainan Petro Poroshenkon, Saksan Angela Merkelin ja EU-komission Jean-Claude Junckerin kanssa.
Juuri Suomi on tähän rooliin näinä aikoina oikeastaan suhteellisen luonnollinen valinta: Suomi on yksi läntisen Euroopan harvoista Naton ulkopuolisista maista, sillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa eikä toisaalta poliittinen eliitti ole alleviivaavasti sulkenut oviaan Venäjä-kontakteilta kuten näyttää tapahtuneen Ruotsissa. Venäjä voi jo pelkän maantieteen perusteella kutsua Suomea "yhdeksi läheisimmistä naapureistaan", kuten presidentin lehtistöpäällikkö Dmitri Peskov sanoi juuri ennen tätä vierailua.
On vaikea ennakoida, nouseeko Pohjoismaiden tiivistynyt kumppanuus tai Nato-keskustelu millään tavalla esiin tai ainakaan julkiseen kommentointiin tällä vierailulla. Usein näiden tapaamisten yhteydessä on painotettu, että Venäjä ymmärtää hyvin että Suomi tekee täysin itsenäisesti omat ratkaisunsa. Silti on täysin selvää että Venäjä seuraa erittäin tiiviisti pohjoisen Nato-suhteen kehitystä. Ja Naton rooli puolestaan saattaa olla Euroopassa nyt voimistumassa.
Eurooppa luottaa Yhdysvaltoihin
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkija Fred Bolmergs kuvasi eilen että Britannian lähtö EU:sta vähentää sitä turvallisuuslisää, jota Suomi aikoinaan EU-jäsenyydeltä tavoitteli. Sama pätee tietysti Ruotsiin, jossa Nato-keskustelu on muutenkin käynyt kovemmilla kierroksilla kuin Suomessa.
