MTV Uutisten eläkkeelle jäänyt kirjeenvaihtaja Kari Lumikero oli ensimmäinen suomalainen toimittaja, joka saapui tsunamin runtelemaan Thaimaahan joulukuun lopussa 2004. Nyt 15 vuotta myöhemmin Lumikero kuvailee näkemäänsä maan päälliseksi helvetiksi.
15 vuotta sitten tuhoisa tsunami iski Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan. Luonnonkatastrofi tappoi yli 220 000 ihmistä. Menehtyneiden joukossa oli myös 179 suomalaista.
Järkyttävästä katastrofista raportoimassa oli myös kirjeenvaihtaja Kari Lumikero. Hän lähti MTV Uutisten toimituksesta kohti Thaimaata, kun ensimmäiset tiedot onnettomuudesta tulivat ilmi. Tuhojen laajuudet valkenivat kuitenkin todella vasta paikan päällä.
Lue myös: Maailmaa järkyttäneestä tapaninpäivän tsunamista tänään 15 vuotta – tuhoisassa katastrofissa kuoli enemmän suomalaisia kuin missään muussa rauhan ajan onnettomuudessa
"Se oli helvetin esikartano"
Ensimmäisen kosketuksen katastrofiin Lumikero sai jo lentokentällä.
– Se oli helvetin esikartano. Lentokentän päärakennus oli aivan täynnä järkyttyneitä ihmisiä. Monet oli loukkaantuneita, osa pahastikin.
Lumikero kertoo, että muutamassa minuutissa selvisi tsunamin aiheuttama kauheus.
Hankaluuksia aiheutti myös se, että kaikilta maasta lähteviltä vaadittiin passeja. Turistit olivat jumissa ja peloissaan.
– Siellä oli kymmeniä suomalaisia, jotka järjestivät omia lentojaan.
– Kellään ei ollut passeja, kun ne olivat huuhtoutuneet veteen.
Pian kuitenkin ihmiset päästettiin koneisiin ilman passeja.
Lue myös: Suomalainen Virve kertoi MTV:n uutislähetyksessä, kuinka tsunami riepotteli häntä kilometrejä: "Paiskauduin päin puuta – luulin, että kuolen"
Thaimaassa sai surmansa satoja ulkomaalaisia, sillä tsunami osui kiireisimpään lomasesonkiin. Määrä on enemmän kuin missään muussa rauhan ajan onnettomuudessa.
Lumikero oli Khao Lakissa ensisijaisesti toimittajana, mutta toimi myös monille henkisenä tukena.
– Siellä oli ihmisiä, jotka olivat todella hirvittävässä hädässä. Piti miettiä, miten heitä voi lähestyä niin, että säilyttää eettisyyden.
– Yksi idea oli ajatella empaattisesti. Miltä minusta tuntuusi, jos itse olisin tuossa tilanteessa?
"Tapahtumat eivät pääse koskaan unohtumaan"
Moni halusikin mielummin kertoa kokemuksistaan kuin jättää ne sisälleen.
– Tollaisessa tilanteessa ajattelen, että olen niin kuin lääkäri ja suhtaudun haastateltaviin niin kuin potilaisiin. Jälkeen päin tulee kaikenlaisia reaktioita.
Lumikero kertoo, että 15 vuoden takaiset tapahtumat eivät kuitenkaan tule koskaan unohtumaan.
– Ei ne pääse unohtumaan. Ne ovat tuolla jossakin.
– Jälkeenpäin alkaa vasta miettimään, millaisessa tilanteessa on tullut oltua.