Kätilöopiston käytävät kumisevat tyhjyyttään. Sairaala joutui väistymään sisäilmaongelmien tieltä, ja vuoden 2018 maaliskuussa ovet laitettiin kokonaan säppiin.
Siitä lähtien Kätilöopistolla eli tutummin Kättärillä, on ollut jopa yliluonnollisen hiljaista. MTV Uutiset pääsi tutustumaan autioon sairaalaan, jonka käytävillä ennen raikui vastasyntyneiden äänet sekä kulki väsyneitä, onnellisia ja huolestuineita vanhempia.
Ulkoapäin näyttää kuin kaikki olisi normaalisti. Ainoastaan pihalta puuttuva sairaalan kuhina ja valottomat ikkunat paljastavat suuren sairaalarakennuksen olevan pois käytöstä.
Helsingin Kumpulassa 60-luvulta saakka toimineesta naistensairaalasta löytyi vakavia sisäilmaongelmia, jonka takia sen toimintoja alettiin siirtää asteittain muihin toimitiloihin lokakuusta 2017 lähtien. Viimeiset synnytykset sairaalassa tehtiin viime vuoden lokakuussa.
Siihen mennessä Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa oli syntynyt yli 300 000 lasta.
MTV lukittujen ovien takana: Helsinki hylkäsi kokonaisen sairaalaan ja jätti tyhjilleen 26 kerrosta, jotka kumisevat aavemaista tyhjyyttä – vain tutkimuslamput ja lankapuhelin jäivät
Anu Raatikainen (vauva) odottaa kotiinlähtöä 24.6.1963 Kätilöopistolla. Helsingin kaupunginmuseo / Lehtinen RaijaHelsingin kaupunginmuseo,Helsing
Koko perhe keskiöön
Yksi Kätilöopiston painotuksista alusta saakka oli perhekeskeisyys ja se, että isät huomioidaan synnytyksissä aiempaa paremmin. Sairaalassa alettiin muuttaa toimintatapoja jo 1970-luvulta lähtien ja yhtäjaksoisesti isät ovat päässeet mukaan synnytyksiin vuodesta 1976 lähtien.
Tuoreet vanhemmat Jussi Palmio ja Heli Palmio (o.s. Lammentausta) vanhalla Kätilöopistolla. Helsingin kaupunginmuseo / Palmio Pertti-JuhaniHelsingin kaupunginmuseo
Suomen ensimmäinen perheosasto perustettiin Kätilöopiston sairaalassa vuonna 1996 ja Haikaranpesä avattiin kahta vuotta myöhemmin.
Vastasyntyneiden vauvojen sänkyjen rivistö Kätilöopiston sairaalan lastenhuoneessa. Pöydän ääressä lastenhoitaja. Helsingin kaupunginmuseo / Rista Eeva�Helsingin kaupunginmuseo,Helsingfors stadsmuseum,Helsinki City museum
Sen toiminta-ajatuksena on, että sama henkilökunta hoitaa perhettä valmennus-, synnytys- ja lapsivuodeaikana kodinomaisissa tiloissa. Myös imetysohjaukseen on panostettu, mikä näkyy lisämaitotilastoissa.
Vastasyntyneiden vauvojen sänkyjen rivistö Kätilöopiston sairaalan lastenhuoneessa. Pöydän ääressä lastenhoitaja. Helsingin kaupunginmuseo / Rista Eeva�Helsingin kaupunginmuseo,Helsingfors stadsmuseum,Helsinki City museum
Tutkimuslamput jäivät huoneisiin
Tämän vuoden maaliskuussa vuonna 1960 avautuneen sairaalan ovet laitettiin kokonaan säppiin, kun naistentautien poliklinikka siirtyi Ruoholahteen viimeisenä osastona.
Sairaala koostuu kolmesta rakennuksesta. Rakennuksessa A on 12 kerrosta. B-rakennuksessa kokonaiskerrosmäärä on 14. Tällä hetkellä tyhjillään on siis 26 kerrosta. Yksi siipi, C-rakennus, luovutettiin Metropolia ammattikorkeakoulun käyttöön, jossa se on edelleen.
Näkymä Kätilöopiston sairaalan eteläisen siiven ikkunasta luoteeseen pääsisäänkäynnin suuntaan. Helsingin kaupunginmuseo / Rista EevaHelsingin kaupunginmuseo
Kävelemme pitkin sairaalan kolkkoja käytäviä. Tutkimushuoneet on tyhjennetty. Ainoastaan joitakin satunnaisia tavaroita on jäänyt huoneisiin.
Yhteen hansikas, toiseen take away -kahvikuppi, kolmanteen lankapuhelin. Tyhjyyden lisäksi huoneilla on muutakin yhteistä: melkein jokaisesta löytyy tutkimuslamppu. Tekniikka lienee ajanut niiden ohi, ja siksi ne on jätetty tyhjänpantiksi.
Sen sijaan sairaalassa tehty kehitystyö ei jää unholaan. Kätilöopiston sairaalassa aloitettiin hormonikierukan kehitystyö jo 1970-luvulla, ja se tuli ensimmäisenä markkinoille Suomessa vuonna 1990.
Sittemmin hormonikierukasta on tullut tärkeä suomalaisen lääketeollisuuden myyntituote, jota myydään yli 120 maassa.
Vanhan Kätilöopiston pihaa Tehtaankatu 1 c - Neitsytpolku 11. Purkutyöt käynnissä. Helsingin kaupunginmuseo / Hakli Kari�Helsingin kaupunginmuseo,Helsingfors stadsmuseum,Helsinki City museum
Kätilöopiston sairaala osallistui aktiivisesti myös lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen kehittämiseen.
Tämä tutkimus on muuttanut keskeytyspotilaiden hoidon täysin: nykyisin 70 prosenttia potilaista valitsee lääkkeellisen hoidon kaavinnan sijaan, ja noin kolmannes lääkkeellisistä keskeytyksistä tehdään kotona.
Tutkimusmatkamme jatkuu ruumiinavaushuoneen kautta vastasyntyneiden osastolle, josta liikumme henkilöruokalan kautta katselemaan maisemia ylimpään kerrokseen. Ne ovat upeat.
Sieltä näkee, kuinka Kalasatamaan nousee uusia kerrostaloja alla olevan seisoessa tyhjillään.
Kun astumme sisälle sairaalaan, ensimmäisenä tulee mieleen, että mitä tälle kaikelle tilalle aiotaan tehdä. Kun lähdimme ulos sairaalasta, sama kysymys on edelleen mielessä.
Helsingin kaupungin mukaan selvitykset jatkosta ovat käynnissä. Tilanne on vielä avoin.
