MTV lukittujen ovien takana: Helsinki hylkäsi kokonaisen sairaalaan ja jätti tyhjilleen 26 kerrosta, jotka kumisevat aavemaista tyhjyyttä – vain tutkimuslamput ja lankapuhelin jäivät

Siitä lähtien Kätilöopistolla eli tutummin Kättärillä, on ollut jopa yliluonnollisen hiljaista. MTV Uutiset pääsi tutustumaan autioon sairaalaan, jonka käytävillä ennen raikui vastasyntyneiden äänet sekä kulki väsyneitä, onnellisia ja huolestuineita vanhempia. 

Ulkoapäin näyttää kuin kaikki olisi normaalisti. Ainoastaan pihalta puuttuva sairaalan kuhina ja valottomat ikkunat paljastavat suuren sairaalarakennuksen olevan pois käytöstä.

Helsingin Kumpulassa 60-luvulta saakka toimineesta naistensairaalasta löytyi vakavia sisäilmaongelmia, jonka takia sen toimintoja alettiin siirtää asteittain muihin toimitiloihin lokakuusta 2017 lähtien. Viimeiset synnytykset sairaalassa tehtiin viime vuoden lokakuussa.

Yle: Kätilöopistolla sairastuneet hakevat yli 800 000 euron korvauksia

Siihen mennessä Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa oli syntynyt yli 300 000 lasta.

Koko perhe keskiöön

Yksi Kätilöopiston painotuksista alusta saakka oli perhekeskeisyys ja se, että isät huomioidaan synnytyksissä aiempaa paremmin. Sairaalassa alettiin muuttaa toimintatapoja jo 1970-luvulta lähtien ja yhtäjaksoisesti isät ovat päässeet mukaan synnytyksiin vuodesta 1976 lähtien.

Suomen ensimmäinen perheosasto perustettiin Kätilöopiston sairaalassa vuonna 1996 ja Haikaranpesä avattiin kahta vuotta myöhemmin.

Sen toiminta-ajatuksena on, että sama henkilökunta hoitaa perhettä valmennus-, synnytys- ja lapsivuodeaikana kodinomaisissa tiloissa. Myös imetysohjaukseen on panostettu, mikä näkyy lisämaitotilastoissa. 

Tutkimuslamput jäivät huoneisiin

Tämän vuoden maaliskuussa vuonna 1960 avautuneen sairaalan ovet laitettiin kokonaan säppiin, kun naistentautien poliklinikka siirtyi Ruoholahteen viimeisenä osastona.

Sairaala koostuu kolmesta rakennuksesta. Rakennuksessa A on 12 kerrosta. B-rakennuksessa kokonaiskerrosmäärä on 14. Tällä hetkellä tyhjillään on siis 26 kerrosta. Yksi siipi, C-rakennus, luovutettiin Metropolia ammattikorkeakoulun käyttöön, jossa se on edelleen.

Kävelemme pitkin sairaalan kolkkoja käytäviä. Tutkimushuoneet on tyhjennetty. Ainoastaan joitakin satunnaisia tavaroita on jäänyt huoneisiin.

Yhteen hansikas, toiseen take away -kahvikuppi, kolmanteen lankapuhelin. Tyhjyyden lisäksi huoneilla on muutakin yhteistä: melkein jokaisesta löytyy tutkimuslamppu. Tekniikka lienee ajanut niiden ohi, ja siksi ne on jätetty tyhjänpantiksi.

Sen sijaan sairaalassa tehty kehitystyö ei jää unholaan. Kätilöopiston sairaalassa aloitettiin hormonikierukan kehitystyö jo 1970-luvulla, ja se tuli ensimmäisenä markkinoille Suomessa vuonna 1990.

Sittemmin hormonikierukasta on tullut tärkeä suomalaisen lääketeollisuuden myyntituote, jota myydään yli 120 maassa.

Kätilöopiston sairaala osallistui aktiivisesti myös lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen kehittämiseen.

Tämä tutkimus on muuttanut keskeytyspotilaiden hoidon täysin: nykyisin 70 prosenttia potilaista valitsee lääkkeellisen hoidon kaavinnan sijaan, ja noin kolmannes lääkkeellisistä keskeytyksistä tehdään kotona.

Työntekijät hyvästelivät Kätilöopiston – "En sure rakennusta, vaan niitä, jotka menettivät terveytensä"

Ruokalasta häikäisevät maisemat

Tutkimusmatkamme jatkuu ruumiinavaushuoneen kautta vastasyntyneiden osastolle, josta liikumme henkilöruokalan kautta katselemaan maisemia ylimpään kerrokseen. Ne ovat upeat.

Sieltä näkee, kuinka Kalasatamaan nousee uusia kerrostaloja alla olevan seisoessa tyhjillään.

Kun astumme sisälle sairaalaan, ensimmäisenä tulee mieleen, että mitä tälle kaikelle tilalle aiotaan tehdä. Kun lähdimme ulos sairaalasta, sama kysymys on edelleen mielessä.

Helsingin kaupungin mukaan selvitykset jatkosta ovat käynnissä. Tilanne on vielä avoin.

Kätilöopiston viimeinen vauva, tyttövauva Erlin, syntyi keskiviikkoiltana 18.10. 2017 kello 18.39.