Työntekijät hyvästelivät Kätilöopiston – "En sure rakennusta, vaan niitä, jotka menettivät terveytensä"

Eläkeläinen Eine Surakka saapui Kätilöopistolle kahden entisen työkaverinsa ja hyvien ystäviensä Eeva-Kaarina Parkkosen ja Kaisa Honkasen kanssa. Surakka ehti työskennellä Kätilöopistolla 38 vuotta.

– Tämä oli toinen koti, ihana työpaikka ja ihanat työkaverit.

Kolmikolle tilaisuus oli iloinen jälleen näkeminen, mutta osa koki tilaisuuden vaikeammaksi.

– Askel oli raskas, kun mietin, että viimeisen kerran kuljen tutun työmatkan, kertoo eräs paikalle saapunut.

Kätilöopistolle kokoontui lähes sata henkilöä, jotka ovat joskus työskennelleet talossa. Työntekijät laskivat kynttilöitä Kätilöopiston eteen.

Vuonna 1960 käyttöön otettu Kätilöopisto oli Suomen suurin synnytyssairaala. Vuosittain siellä hoidettiin yli 7 000 synnytystä eli noin puolet pääkaupunkiseudun synnytyksistä.

Töissä loppuun saakka

Mirja Väisänen vietti viimeisen työpäivänsä Kätilöopistolla eilen. Vuonna 1976 alkanut työura päättyi loppusiivoukseen.

– Minulla on vähän ristiriitaiset tunnelmat, koska jään eläkkeelle nyt virallisesti, mutta loppuvuosi on lomaa.

Väisäsen pitkään työhistoriaan mahtuu monia hyviä muistoja, joista rakkaimmat ovat omien lasten syntymät.

– Minulla on kolme lasta, jotka kaikki ovat syntyneet täällä.

Työpaikkaan liittyy myös ikävä puoli: sisäilmaongelmat. Väisänen kertoo saaneensa oireita työskennellessään tiloissa.

– Minulla on ollut ihan selkeitä astmaoireita, ja ne ovat pahentuneet tämän vuoden puolella. Onhan se ihan hirveää, että saat sairauden loppuelämäksi kiitokseksi työstä.

Väisänen on menossa astmatutkimuksiin lähipäivinä.

Kynttilä sairastuneiden puolesta

Kätilöopiston sairaalan sulkemista ajanut Annika Rönnebeg laski kynttilän sairaalan edustalle talossa sairastuneiden ihmisten puolesta.

– En sure tätä rakennusta, vaan niitä henkilöitä, jotka ovat menettäneet terveytensä. Tämä on juhlapäivä siinä mielessä, että sairaala on saatu kiinni.

Rönneberg itsekin sairastui työskennellessään Kätilöopistolla. Hänen mukaansa yhteensä 130 työntekijää on sairastunut sisäilmaongelmista.

Sairaalasta on tutkimuksissa löydetty laajalle levinnyttä sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita. Rönneberg ihmettelee, miksi HUS:in johto tai poliitikot eivät joudu vastuuseen asiasta.

– Tässähän on vuosikymmenten virhearviointeja. Erikoista on se, että kukaan ei ole saanut sanktioita.

Rönnebergin mukaan osa entisistä työkavereista ei halunnut saapua tilaisuuteen ollenkaan, koska he ovat niin vihaisia siitä, että menettivät terveytensä työpaikan sisäilmaongelmien vuoksi.

Katso videolta, kun Kätilöopiston työntekijät hyvästelevät entisen työpaikkansa.