Arvokas Lastenlinna on seissyt tyhjillään jo vuosia – nyt työryhmä vaatii HUSilta sen palauttamista lapsille

Vetoomus sai kovaa kannatusta

Komea rakennus on seissyt tyhjillään jo useita vuosia. Siitä asti, kun Uusi lastensairaala valmistui vuonna 2018.

Nyt noin sata lääkäriä ja sata arkkitehtiä vetoaa, että Lastenlinna korjattaisiin kulttuurihistoriallisen arvonsa mukaisesti ja palautettaisiin lapsille. Seitsalo kertoo, että vetoomuksen allekirjoittamiseen oli varattu vain pari viikkoa, mutta allekirjoittajien määrä ylitti odotukset kirkkaasti.

– Odotimme yhteensä noin sataa nimeä, mutta niitä tulikin puolet enemmän. Intoa Lastenlinnan pelastamiseksi siis riittää, Seitsalo sanoo.

HUS on yrittänyt tehdä kauppoja omistuksessaan olevasta Lastenlinnan kiinteistöstä jo pitkään, siinä kuitenkaan onnistumatta. Yksi syy lienee se, että voimassaoleva sairaalakaava ei mahdollista koko rakennuksen muuttamista asunnoiksi, vaan sen on pysyttävä terveydenhuoltokäytössä.

– Hienoa, ettei Lastenlinnan muuttaminen asuinkiinteistöksi ole onnistunut. Mitä se olisikaan tehnyt arvokkaalle historialle, jos olisi alettu rakentaa moniin eri asuntoihin kylpyhuoneita ja viemäreitä, Holmila päivittelee.

Lastenpsykiatrian ja -neurologian palauttaminen avainasemassa

Holmila ja Seitsalo kuuluvat molemmat Lastenlinnan pelastamiseksi perustettuun työryhmään. Heidän lisäkseen työryhmässä on psykiatri ja dosentti Ilkka Taipale sekä entinen museojohtaja ja kriitikko Markku Valkonen. Työryhmä ehdottaa rakennukseen lastensairaalan lisäksi muun muassa työsuhdeasuntoja ja valtakunnallista sairaalamuseota.

– HUSilla on krooninen pula edullisista työsuhdeasunnoista, ja Lastenlinnaan mahtuisi hyvin työsuhdeasuntoja vuorotyötä hoitoalalla tekeville. Vaihtoehtoja rakennuksen erilaiselle käytölle on paljon, Seitsalo sanoo.

Hän korostaa kuitenkin, että lastenpsykiatrian ja -neurologian palauttaminen on työryhmän keskeinen tavoite.

– Ne eivät "mahtuneet" uuteen hienoon Lastensairaalaan, vaan odottavat väistötiloissa uutta miljardin euron Laakson sairaalaa. Lastenpsykiatrian resurssien ahdingosta on ollut paljon julkista keskustelua. Sen pitäisi olla yhtenä tärkeänä vaikuttimena Lastenlinnan palauttamiseksi lapsille, Seitsalo sanoo.

Hän ihmettelee myös, että HUS vuokraa paljon tiloja käyttöönsä, mutta sen omistuksessa oleva valtava Lastenlinnan rakennus seisoo tyhjillään.

Lapsia hiekkalaatikolla Lastenlinnan pihalla vuonna 1949. Kuvaaja: Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseoHelsingin kaupunginmuseo

Taideteos takaisin lapsille

Lastenlinnan pelastamiseksi perustettu työryhmä on tilannut arkkitehtejä arvioimaan kiinteistön korjauskustannuksia.

– Näiden arkkitehtien mielestä korjauksista tehty aiempi arvio on vahvasti yläkanttiin. Julkisivu saataisiin korjattua muutamalla miljoonalla, eikä kymmenellä miljoonalla eurolla, kuten aiemmin oli arvioitu, Holmila sanoo.

Sairaanhoitaja punnitsee vauvaa lastensairaala Lastenlinnassa, Helsingissä 1921. Oikealla ylilääkäri, professori Arvo Ylppö. Kuvaaja: Lindh, J. Museovirasto

Holmila painottaa, että rakennus on säilynyt sisältä erittäin hyvin. Julkisivukuviot sekä veistokset ovat yllättävän hyvässä kunnossa, ja veistosten muotitkin ovat tallessa, joten niiden korjaaminen on helppoa.

Holmilan mielestä nykyään harrastetaan täysin turhaan vanhojen rakennusten ylikorjaamista.

– Ei vanhan rakennuksen tarvitse näyttää uudelta.

Seitsalo on samoilla linjoilla.

– Ajan patina saakin näkyä, ei kaikkea tarvitse korjata.

Osoitteessa www.lastenlinnapelastettava.fi kaikki halukkaat voivat käydä allekirjoittamassa vetoomuksen Lastenlinnan pelastamiseksi. Työryhmä toivoo kovasti, että Lastenlinna palautettaisiin takaisin lapsille.

– Lastenlinna on arvorakennus ja kokonaistaideteos, joka ansaitsee hyvää kohtelua. Sitä ei saa päästää käsistä, Seitsalo kiteyttää.