Metsäteollisuus kärsii nyt heikosta suhdanteesta sekä puun korkeasta hinnasta. Ala pyrkii rakennemuutoksella varmistamaan tulevaisuutensa, mutta pudotuspeli tehtaiden välillä voi yhä jatkua.
Metsäteollisuus on Suomessa toiseksi eniten kärsinyt ala rakennusteollisuuden jälkeen.
Talouden jäähtyminen on aiheuttanut sen, että metsäteollisuuden lopputuotteiden kysyntä on vähentynyt selvästi.
Tiputus viime vuodesta on ollut kova, kun korkea korkotaso ja kuluttajien heikentynyt luottamus ovat kääntäneet markkinan suunnan.
– Pandemian alun jälkeen seurasi monien tuotteiden kysyntäpiikki, kun kuluttajat käyttivät paljon esimerkiksi kartonkipakkauksia verkko-ostoksissa ja ravintoloiden take away-annoksissa. Sahatavaraa puolestaan meni paljon rakentamiseen ja sisustamiseen. Pandemian jälkeen kuluttajien ostovoima on suuntautunut enemmän matkailuun, elämyksiin ja palveluihin, kertoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.
Metsäteollisuuden asiakkaat käyttävät kertyneitä varastojaan, mikä on osasyy uusien tilausten vähenemiseen.
Lisäksi yleisen taloustilanteen epävarmuus ei ruoki uusia tilauksia. Myös Kiinan heikko taloustilanne kurittaa alaa.
– Tärkeissä kauppakumppanimaissa, kuten Saksassa, Kiinassa ja Ruotsissa talouden ennusteet ovat heikkoja ja loppuvuosi vaikuttaa haastavalta. Esimerkiksi Kiinaan viedään kuitenkin yhä hyvin sellua. Kyse on nyt suhdannetilanteesta, ei rakenteellisista ongelmista. Mikä menee alas, tulee myöhemmin ylös, Lindström sanoo.
Kurimusta pahentaa se, että raaka-aineen eli puun hinta on noussut.
Venäjän tuonti kallis korvata
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti sen, ettei venäläistä puuta enää osteta Suomeen. Venäjän tuonti oli noin 10 prosenttia Suomen metsäteollisuuden puutarpeesta. Korvaavaa puuta on ostettu kotimaan lisäksi Baltiasta ja Ruotsista.

