Metsäteollisuus kärsii nyt heikosta suhdanteesta sekä puun korkeasta hinnasta. Ala pyrkii rakennemuutoksella varmistamaan tulevaisuutensa, mutta pudotuspeli tehtaiden välillä voi yhä jatkua.
Metsäteollisuus on Suomessa toiseksi eniten kärsinyt ala rakennusteollisuuden jälkeen.
Talouden jäähtyminen on aiheuttanut sen, että metsäteollisuuden lopputuotteiden kysyntä on vähentynyt selvästi.
Tiputus viime vuodesta on ollut kova, kun korkea korkotaso ja kuluttajien heikentynyt luottamus ovat kääntäneet markkinan suunnan.
– Pandemian alun jälkeen seurasi monien tuotteiden kysyntäpiikki, kun kuluttajat käyttivät paljon esimerkiksi kartonkipakkauksia verkko-ostoksissa ja ravintoloiden take away-annoksissa. Sahatavaraa puolestaan meni paljon rakentamiseen ja sisustamiseen. Pandemian jälkeen kuluttajien ostovoima on suuntautunut enemmän matkailuun, elämyksiin ja palveluihin, kertoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.
Metsäteollisuuden asiakkaat käyttävät kertyneitä varastojaan, mikä on osasyy uusien tilausten vähenemiseen.
Lisäksi yleisen taloustilanteen epävarmuus ei ruoki uusia tilauksia. Myös Kiinan heikko taloustilanne kurittaa alaa.
– Tärkeissä kauppakumppanimaissa, kuten Saksassa, Kiinassa ja Ruotsissa talouden ennusteet ovat heikkoja ja loppuvuosi vaikuttaa haastavalta. Esimerkiksi Kiinaan viedään kuitenkin yhä hyvin sellua. Kyse on nyt suhdannetilanteesta, ei rakenteellisista ongelmista. Mikä menee alas, tulee myöhemmin ylös, Lindström sanoo.
Kurimusta pahentaa se, että raaka-aineen eli puun hinta on noussut.
Venäjän tuonti kallis korvata
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti sen, ettei venäläistä puuta enää osteta Suomeen. Venäjän tuonti oli noin 10 prosenttia Suomen metsäteollisuuden puutarpeesta. Korvaavaa puuta on ostettu kotimaan lisäksi Baltiasta ja Ruotsista.
– Puun hintaan vaikuttaa sen kysyntä ja tarjonta. Kasvanut kilpailu puuraaka-aineesta on johtanut siihen, että puuraaka-aineen hinta on noussut.Samaan aikaan metsäteollisuuden lopputuotteiden kysyntä kansainvälisillä markkinoilla on pudonnut ja hinnat laskeneet, Lindström sanoo.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala nostaa puun hinnan mahdollisesti yllättäneen alan.
– Pula puusta vaivaa alaa. Puun hinnan nousua ei ehkä osattu riittävästi ennakoida. Jatkoon vaikuttaa hyvin paljon se, osaavatko yhtiöt tehdä oikeita investointeja. Uskon, että toistaiseksi tehdyt investointipäätökset ovat hyviä, Vanhala pohtii.
Miten käy pienten tehtaiden?
Suomeen on rakennettu tai suunnitteilla uusia, suuria sellu- ja kartonkihankkeita. Metsä Groupin Kemin tehdas aloittaa toimintansa näinä päivinä.
Tehtaat tarvitsevat miljoonia kuutioita puuta. Ja jos puusta on pulaa, sitä ei välttämättä riitä kaikille.
Markkinoille tulee nyt kuitenkin uutta kapasiteettia sellu- ja kartonkituotannossa aikana, jolloin pakkausmateriaalien kysyntä on mennyt alaspäin.
– Emme voi tuudittautua siihen, ettei uusia pienempien tehtaiden alasajoja tulisi enää. Sekään ei tietenkään olisi hyvä tilanne, ettei metsäteollisuudessa tehtäisi lainkaan investointeja, Vanhala sanoo.
Stora Enso lakkautti äskettäin Sunilan sellutehtaan Kotkassa.
Metsäteollisuudessa rakennemuutos
Alan yhtiöt ovat tekemässä rakennemuutosta, jossa perinteisen paperituotannon merkitys vähenee ja pakkausmateriaalien merkitys kasvaa. Tässä murroksessa UPM on analyytikoiden mukaan tällä hetkellä hieman edellä Stora Ensoa ja Metsä Groupia
Monet metsäalan yritykset ovat kehittämässä uusia tuotteita tai materiaaleja, joilla pyritään turvaamaan kannattava liiketoiminta tulevaisuudessa.
Esimerkiksi erilaisia puu-pohjaisia pakkauksia, tekstiilejä, biopolttoaineita tai jopa akkujen materiaaleja on suunniteltu tai jo tuotannossa.
Tarkoituksena on luoda uusiutuvasta raaka-aineesta uutta ympäristölle haitallisempien raaka-aineiden tilalle.
– Suomalaiset yritykset ovat hakeneet ahkerasti patentteja ja tekevät systemaattista työstä uusien liiketoimintojen kehittämisessä, Lindström kertoo
Stora Enso uuden edessä
Stora Enso tiedotti maanantaina illalla, että sen toimitusjohtaja vaihtuu.
Diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri Hans Sohlström, 58, aloitti heti uutena toimitusjohtajana ja ruotsalainen Annica Bresky ”etsii uusia haasteita yhtiön ulkopuolelta”.
Breskyä kuvaillaan MTV Uutisille taustakeskusteluissa moderniksi johtajaksi, joka oli työntekijöiden joukossa pidetty.
Sohlströmillä on pitkä kokemus johtotehtävistä esimerkiksi UPM:ssä. Viimeiset viisi vuotta Sohlström on toiminut kuitumateriaalivalmistaja Ahlström-Munksjön toimitusjohtajana.
Metsäteollisuutta seuraavien analyytikoiden näkemykset johtajavaihdoksen syystä vaihtelevat. Moni on ollut vakuuttunut Breskyn työstä hankalassa markkinatilanteessa.
Stora Enson tulos on ollut tänä vuonna heikko, mutta suhdannekuoppa koettelee nyt kaikkia alan yhtiöitä, toteaa seniorianalyytikko Henri Parkkinen OP:sta.
– Stora Enso teki viime vuonna kautta aikain parhaimman tuloksensa. Tänä vuonna vaikeudet ovat olleet yhtäläisiä kaikille metsäyhtiöille: suhdanne on heikko, kun samaan aikaan kustannukset ovat nousseet ja varastot ovat täynnä, Parkkinen sanoo.
Uusi toimitusjohtaja hyppää alamäessä kiitävään junaan, sillä Stora Enson operatiivinen liiketulos pieneni jopa 93 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä.
Seuraavassa Stora Enson tulosjulkistuksessa seurataan tarkasti, kuinka hyvässä tai huonossa kunnossa yhtiö on.
MTV Uutisten saamien tietojen mukaan alan synkimmissä arvioissa pohditaan, kuinka hyvin ja pitkään Stora Enson talous kestää heikon suhdanteen sekä yhtiön investoinnit.
OP:n Parkkisen mukaan Stora Enson tilanne ei kuitenkaan ole niin huono, kuin tämän vuoden tulosten perusteella näyttää. Yhtiö on esimerkiksi sellu- ja kuitumateriaaleissa omavarainen, mikä parantaa liiketoiminnan ennustettavuutta.
– Kyllä yhtiön kaksi ehdotonta toiminnan perustekijää ovat kartongit sekä kartonkien raaka-aineet ja erittäin merkittävä metsäomaisuus – yhtään aliarvioimatta sellua, jonka markkina kasvaa lähivuosina”, Parkkinen sanoo.
Parkkisen arvion mukaan yhtiö hakee nyt strategian ja ilmeen kirkastusta uusiutuvien materiaalien yhtiönä. Parkkisen mukaan Sohlströmin vahvuus vallitseva tilanteessa on se, että hallituksen jäsenenä hänellä on selkeä kuva yhtiön toimintaympäristöstä, vahvuuksista ja mahdollisista heikkouksista.
