Perheen perustamista ja päätöstä vanhemmuudesta pohditaan usein pitkään ja huolella. Näistä pohdinnoista on kuitenkin voinut saada hyvin vääränlaisen kuvan seuraamalla julkisuudessa aiheesta käytyä keskustelua, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) auttavien puhelin- ja digipalvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki.
– Kun puhutaan vähäisestä syntyvyydestä tai nuorista aikuisista ylipäätään, annetaan helposti ymmärtää, että aikuiset pohtivat vanhemmuutta hirveän yksilökeskeisesti omia tarpeitaan korostaen.
MLL:n viime vuonna julkaistun Haluanko vanhemmaksi -sivuston perusteella moni miettii vanhemmuutta kuitenkin hyvin eri tavalla – monipuolisesti, vastuullisesti ja usein lapsen edun kautta.
Osalla on huolta omasta mielenterveydestä: voiko jokin tietty taipumus periytyä ja jos voi, onko ylipäätään oikeutta hankkia lasta? Osalla on taustalla lapsuuden rankkoja kokemuksia, joita pelkää siirtävänsä eteenpäin omalle lapselleen. Joidenkin on vaikea hahmottaa, minkälaista lapsiperhearki ylipäätään on ja millainen oma tulevaisuus voisi olla vanhempana. Moni kärsii siitä, että sopivaa kumppania ei löydy tai oma kumppani ei halua lapsia.
– Tällaisten yksilöllisten kokemusten lisäksi sivustolla nousee esille myös rakenteellisia tekijöitä: pohditaan omaa taloustilannetta tai kaivataan lisätietoja siitä, miten yhteiskunta tukee lapsiperheitä. Vanhemmuuteen liittyvät pohdinnat ovat todella monipuolinen ja mielestäni aika koskettavakin kokonaisuus, Pajamäki kertoo.
Eniten alle 30-vuotiaita
MLL perusti Haluanko vanhemmaksi -sivuston huomattuaan, että moni alle 30-vuotias oli yhteydessä MLL:n nuorten palveluihin vanhemmuuspohdintojensa kanssa. Sivusto tarjoaa mahdollisuuden oman elämäntilanteen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien jäsentämiseen – lapsilla tai ilman.