Elämässään kovia kokeneiden nuorten ristiksi lankeaa usein myös yksinäisyys. Moni heistä kokee saavansa pelkästään taustansa takia ongelmanuori-leiman.

– Nuoret kokevat, että muut pitivät heitä lähtökohtaisesti ongelmallisina ja muukalaisina, koska heillä on lastensuojelun asiakkuus. Myös esimerkiksi kaverien vanhemmat ovat rajoittaneet aikaa, jonka viettää heidän kanssaan tämän takia. Sellainen eristäminen on toki hirmu kurjaa kaiken päälle, kertoi Lastensuojelun keskusliiton hankekoordinaattori Salla Karjalainen MTV:n Uutisaamussa.

Moni nuori kokee myös itse, ettei elä normaalisti, kun lyhyt elämä on ollut kriisien täyttämä. Tuolloin taustalla on voinut olla perheen vähävaraisuutta, sairauksia tai mielenterveysongelmia.

Jos kriisiytynyt nuori lyödään vielä ulos ryhmästä, seuraukset voivat olla dramaattisiakin.

– Lähes poikkeuksetta, kun katselee uutisia koulusurmista, niin tämä tekijä oli uloslyöty ja yksinäinen nuorukainen aikanaan, dosentti Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta vastaa.

Kainulainen listaa muitakin dramaattisia esimerkkejä: Eristäytynyt ja yksinäinen nuori raiskaa 90-vuotiaan sänkypotilaan, tai yksinäinen nuori lähtee hakemaan seuraa terroristijoukoista.

Yksinäisyyden kanssa ei pidä eikä tarvitse elää

Esimerkit saavat yksinäisyyden kuulostamaan huomattavasti pahemmalta kuin mitä yksinäisyyden tunne oikeasti on, Kainulainen korostaa.

– Se on ihmiselle signaali, että hakeudu muiden joukkoon, koska tulemme perinteisesti paremmin toimeen ryhmänä. Jos signaaliin ei saa vastakaikua eikä pysty liittymään, voi tulla ongelmia.

Mutta voisiko yksinäisyyden kanssa opetella elämään? Salla Karjalaisen mukaan ei pidä eikä tarvitse. Apua kyllä löytyy.

– Ei ole pakko jäädä yksin. Auttaa, jos sanoo jollekin läheiselle tai luotettavalle ihmiselle ääneen, että tuntuu pahalta ja luulen että olen yksinäinen.