Asepalveluksensa sen ensiviikkoina terveyssyistä keskeyttäneistä alokkaista vain 29 prosenttia todettiin palveluskelpoisiksi lääkärintarkastuksessa palveluksen alettua, vaikka ennakkoterveydentarkastuksissa ja kutsunnoissa heitä pidettiin terveinä.
Asiaa tuoreessa väitöskirjassaan tutkinut lääketieteen lisensiaatti ja Puolustusvoimien entinen ylilääkäri Matti Lehesjoki esittää, että syynä ei ole terveystarkastusten riittämättömyys.
– Tässä heräsi kysymys, että vuotaako ennakkoterveydentarkastus jotenkin? Eikö siellä todettu sairautta vai onko terveystarkastus tehty huonosti? Totesimme kuitenkin, että meillä on hyvä ennakkoterveystarkastus. Kyllä siinä niin käy, että alokkaat todettiin terveeksi silloin aikoinaan, Lehesjoki sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:11
Ensiviikon palveluksessa rankkoja
Lehesjoen mukaan alokkaiden terveys pettää joko asepalveluksen alussa tai sitä ennen.
– Ehkä se on osalla se palvelus itsessään. Ehkä se ensimmäisten viikkojen jatkuva kiire saa tuntemaan, että palvelus on sittenkin niin rankkaa, ettei oma terveys kestä.
Tutkimusaineistoon kuului 1 500 varusmiestä, jotka aloittivat palveluksensa tammikuussa tai heinäkuussa 2011 ja keskeyttivät sen terveyssyistä ensimmäisten kolmen viikon aikana.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
7:59
Panssariprikaati myönteisenä esimerkkinä
Yleisiä vaivoja ovat liikunta- ja tukielinten sairaudet. Myös astma aiheuttaa monen palveluksen keskeytymisen.
Lehesjoki nostaa myönteiseksi esimerkiksi Panssariprikaatin, jossa otettiin käyttöön kevyempi aloituskausi.
– Alkuvaiheessa rauhoituttiin ja käskyttämisen sijasta oli neuvomista ja ohjaamista. Ensimmäisten viikkojen keskeyttämisluvut putosivat dramaattisesti noin 65 prosenttia, vaikka heillä oli samat terveet tai sairaat varusmiehet.
Lehesjoki esittääkin, että Panssariprikaatin menetelmiä tulisi tutkia tarkemmin.
Lehesjoki työskenteli Puolustusvoimien ylilääkärinä vuosina 1987–2016. Hän väittelee ensi perjantaina.