Mökkeilyn kuluihin vaikuttaa merkittävästi paikkakunta – Asiantuntijat kertovat: Näissä kunnissa mökkilomailu on kaikkein kalleinta

Mökki tai asunto vuokralle kesäksi – mitä on hyvä huomioida? 7:36
Video: Mökin tai asunnon voi laittaa vuokralle kesän ajaksi.

Omakotiliitto selvitytti mökkeilyn kustannuksia Suomen 20 mökkivaltaisimmassa kunnassa. Selvityksessä otettiin huomioon kunnan vapaa-ajan asunnon kiinteistövero, sähkömaksut ja jätemaksu.

Kalleimpia mökkikuntia ovat Savonlinna, Kuopio, Mikkeli, Parainen ja Kangasala. Eroa kalleimman Savonlinnan ja huokeimman Oulun välillä on yli 620 euroa vuodessa, kertoo Omakotiliitto tiedotteessaan.

Oulun lisäksi muita huokeita mökkeilykuntia ovat Rovaniemi, Pori, Kouvola ja Ylöjärvi. Mökkeily Savonlinnassa maksaa vuodessa yli 1 100 euroa, kun Oulussa kustannus on noin 480 euroa. Keskimäärin mökkeily kustantaa reilut 770 euroa vuodessa vertailussa mukana olleissa kunnissa.

Eniten kuluja sähköstä 

Mökkeilyn suurimmat kuluerät ovat sähkö ja kiinteistövero. Sähköä mökkeilijät käyttävät keskimäärin 1 000 kW vuodessa, kun sähkölaskussa maksetaan sähköenergiasta ja sähkön siirrosta sekä veroja.

Kiinteistöverossa kunnat voivat päättää vapaa-ajan asunnolle suuremman kiinteistöveroprosentin (vaihteluväli 0,93−2,00 prosenttia) kuin vakituiselle asuinrakennukselle kuten omakotitalolle (vaihteluväli 0,41−1,00 prosenttia).

Mökin veroprosentin skaala on muutenkin laajempi. Maapohjan kiinteistöveron vaihteluväli on molemmille sama, 0,93−2,00 prosenttia.

Kalleinta sähkö on Savonlinnassa, Mikkelissä ja Mäntyharjulla − yhteensä jopa 600 euroa vuodessa. Tästä jakeluverkon ylläpidon kiinteä perusmaksu on peräti 408 euroa.

Mökit ovat perinteisesti isommilla tonteilla kuin omakotitalot. Tontin kiinteistövero on kallein Kangasalla, yli 380 euroa, ja rakennuksen kiinteistövero Raaseporissa, yli 210 euroa.

Jätekustannuksia mökkiläinen maksaa keskimäärin 34 euroa. Kalleinta maksua peritään Paraisilla, 58 euroa vuodessa.

Mökki-imago vaarassa

Omakotiliitto haluaa kiinnittää huomion kuntien ja alueellisten yhtiöiden päätöksentekoon ja viestintään.

Kiinteistöveroa käytetään helposti kuntatalouden paikkaajana, mutta liiton mielestä samalla vahingoitetaan kunnan mökki-imagoa. Erityisesti sähköverkon ylläpito rokottaa mökkeilijöitä suhteellisesti eniten.

– Ei ole kunnille imartelevaa, että suurimmat mökkikunnat Kuopio, Mikkeli, Parainen, Lohja ja Savonlinna ovat myös kaikista kalleimpien mökkikuntien joukossa. Täytyy muistaa, että juuri mökkiläiset ja kausiasukkaat lisäävät elinvoimaa ja tuovat vero- ja ostoeuroja mökkipaikkakunnallensa, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen toteaa.

– Verotuksen ja maksujen kiristäminen mökkiläisiltä ei kannusta uusia kansalaisia rakentamaan tai hankkimaan mökkejä näistä kunnista, hän lisää.

– Sähkön siirtoyhtiöiden ja päättäjien tulee tosiasiallisesti kuulla asiakkaita: onko 36 tunnin maksimikeskeytys mökillä aivan välttämätön, ja kuinka verkkoinvestoinnit toteutetaan. Siirtomaksuja tulee huojentaa niin mökkiläisten kuin omakotiasukkaidenkin osalta, Savolainen vaatii.

Lue myös:

    Uusimmat