Mökkeily kallistuu: Näin paljon maksat mökkikunnassasi verrattuna muihin – kalleimman ja halvimman mökkikunnan ero yli 600 euroa

Suosituimmilla mökkipaikkakunnilla lomailevat joutuvat maksamaan moninkertaisesti suurempia kunnallisia maksuja kuin vähemmän suosituilla paikkakunnilla, selviää Omakotiliiton tutkimuksesta.

Eroa kalleimman ja halvimman kunnan maksuissa on enimmillään 610 euroa vuodessa. Kunnallisista maksuista tarkasteltiin kiinteistöveroa, sähkömaksua ja jätemaksua.

Kalleinta on Savonlinnassa, 1117 euroa. Heti perässä tulevat Kuopio ja Mikkeli ja niiden jälkeen Parainen, Kangasala, Mäntyharju ja Lohja.

Lähes samat paikkakunnat komeilevat suurimpien mökkipaikkakuntien listalla, sillä eniten mökkejä vuonna 2019 on Kuopiossa, Mikkelissä, Paraisilla, Lohjalla, Savonlinnassa ja Hämeenlinnassa.

Oulussa mökkeily oli vertailluista kunnista edullisinta, 507 euroa. Siellä kiinteistövero on ainoana asetettu valtion alarajalla 0,93 prosenttia, kun sallittu vaihteluväli on 0,93−2,0 prosenttia. Myös muut kustannusten nousut ovat Oulussa maltillisella tasolla.

Savonlinnan mökkiläiset tyytyväisiä

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laineen mukaan mökkiläiset eivät ole juurikaan valittaneet Savonlinnan korkeasta hintatasosta.

– Savonlinna on hyvien palveluiden ja monipuolisten kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden kaupunki, Laine toteaa. 

Hänen mukaansa kaupungin omassa päätösvallassa olevat taksat ja verot eivät ole Suomen korkeimpia.

– Sähköyhtiö päättää sähköyhtiön taksoista itsenäisesti, kaupunki omistaa sitä vain 10 prosenttia. Kalleus johtuu eduskunnan asettamasta velvoitteesta varmistaa investoinneilla sähkönjakelun häiriööttömyys. Sähköyhtiön verkko on laaja ja vesistön pirstomalla alueella joka nostaa investointikustannuksia. Siirtohinta kilometriä kohden on keskihintainen, Laine perustelee.

Myöskään jätemaksujen kalleus ei Laineen mukaan johdu kaupungista, vaan siitä, että Savonlinnassa on käytössä kiinteistönomistajien itsensä järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä.

Mökkeily kallistumassa tänä vuonna

Mökkeily on kallistumassa viime vuoteen verrattuna. Keskimäärin kustannukset ovat nousseet 3,5 prosenttia eli 27 euroa. Eniten ovat kallistuneet sähkömaksut, 4,6 prosenttia, ja jätemaksut, 4,5 prosenttia.

Parhaillaan käynnissä olevassa jätelain uudistuksessa on suunniteltu, että kunnan mahdollisuus antaa kiinteistönomistajan itse järjestää jätteenkuljetus poistetaan. Jatkossa jätteenkuljetuksen järjestäisi aina kunta.

– Erityisesti vapaa-ajan asumisen kannalta tämä on huolestuttava suuntaus. Mökkiläisen kannalta on tärkeää, että jätteenkuljetus vastaa aitoa tarvetta. Jos jätekuljetuksen voi tilata itse, pysyvät kustannukset hallinnassa, sanoo Omakotiliton puheenjohtaja Ari Rehnfors.

Mökkimatka on tutkimusten mukaan usein lyhyt, ja monet mökkeilevät asuinkunnassaan. Kunnan järjestämä jätehuolto voi tuoda mukanaan joustamattomuutta toimintamalleihin.

– Arkijärjellä ajateltuna se, että jätepussukan vie omaan kotiroskikseen, saastuttaa vähemmän kuin jos pussia varten tilataan erillinen kuljetus. Ilmaston kannalta on haitallista, että jäteauto ajaa tyhjentämään tyhjää sekajäteroskista.

Rehnfors muistuttaa mökkiläisten tuovan elinvoimaa paikkakunnalle ja kannustaa kuntia pitämään pakolliset kustannukset kurissa.

– Moni kunta melkein elää mökkiläisillä. Esimerkiksi jos kunnat lähtevät kovasti nostamaan kiinteistöveroa, niin se vaikuttaa siihen, että kiinteistöistä halutaan helpommin luopua.

Tutkimuksessa vertailtiin 20 Suomen suurinta mökkipaikkakuntaa. Yhteensä niissä on 130 000 mökkiä, neljännes koko maan mökeistä. Kustannukset on laskettu 50m2:n kokoisen ja 35 vuotta vanhan mökin, joka sijaitsee omalla, 4 500 m²:n tontilla mukaan. Mökkiä käyttää neljä henkeä kesällä.