Katso mitkä kunnat ahnehtivat eniten mökkiläisten rahoja: Suomalaisten mökkihaaveet näkyvät verotuksessa

Inarilainen Esko kehitti nerokkaan mökki-idean, josta kuhistaan maailmalla 1:47
Esko Aarnio sai kuusi vuotta sitten mökki-idean, jolla hän tänä päivänä elättää täysin itsensä sekä vaimonsa.

Mökin ostamisen jälkeen alkaa vuosittainen mökkiveron maksu. Identtisen mökin hintaan voi tulla paikkakunnasta riippuen muutamien satojen eurojen ero. Kuumana käyvästä mökkikaupasta ja mökkien hintaeroista puhutaan Viiden jälkeen -ohjelmassa perjantaina.

Korona-aika innosti suomalaiset ostamaan mökkejä, mikä on näkynyt paitsi kauppojen lisääntymisenä, myös mökkien hintojen kasvuna.

Mökkien keskihinta kaavoitetuilla alueilla nousi kuuden prosentin verran 90 000 euroon. Kun mökin on ostanut, alkaa vuosittainen mökkiveron maksu. Tyypillisesti kiinteistövero on joitakin satasia vuodessa, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Vapaa-ajan asunnon verotus vaihtelee kunnittain. Identtinen mökkirakennus maksaa esimerkiksi Kaskisissa satoja euroja enemmän kuin Iisalmessa.

Kalleimmillaan mökin kiinteistövero saa olla 2 prosenttia. Korkeimman veroprosentin mukaan verottaa kaksi kuntaa: Vehmaa ja Kaskinen.

Halvimman veroluokan mökkejä löytyy lähinnä Ahvenanmaalta, mutta sieltä ei kuka tahansa saa vapaa-ajan asuntoa ostaa. Manner-Suomessa halvimpia mökkiverottajia ovat muun muassa Helsinki ja Iisalmi.

Suomalaiset mökkitoiveet

Etuovi.comin asiakkuusjohtaja Ville Huhtamäki kertoo, että yksittäisistä paikkakunnista mökkejä haetaan eniten Kuusamosta, Lohjalta, Tampereelta, Kuopiosta ja Mikkelistä. Viime vuonna Salossa sijaitsevien mökkien kysynnässä oli huimaa kasvua.

Huhtamäen mukaan suomalaiset hakevat mökeiltään perinteisiä ominaisuuksia: rantasaunaa, takkaa, hirsiä, merinäköalaa ja tietä perille. Moni toivoo, että mökissä olisi sähköt ja juokseva vesi.

– Hyvin kuvaavaa on, että kaikenlaista haetaan ja kysyntä on kovaa, Huhtamäki sanoo.

Koronavuosi on kohdistanut kysyntää erityisesti ympärivuotisiin mökkeihin, mikä selittää esimerkiksi Kuusamon kärkipaikkaa.

Toiveet näkyvät myös mökkien verotuksessa.

Verotukseen vaikuttavat tekijät

Tontin verotusarvo perustuu sijaintiin, kuten mahdolliseen rantaan, sekä tontin ominaisuuksiin. Rakennuksen verotusarvoon vaikuttavat monet tekijät, kuten neliöt, kellari, viemäröinti, sähköt, valmistusmateriaali ja ikä.

Kirkko-Jaakkola vinkkaa mökin ostajaa kysymään myyjältä, onko kaikki rakennukset merkitty kiinteistöveroilmoitukseen. Vanhaan mökkiin on saatettu tehdä uudisrakennuksia, joita ei ole ilmoitettu veroilmoituksessa. Jos rakennus päivitetään kiinteistöveroon kaupan jälkeen, vuosittainen kiinteistövero nousee.

Maksamillaan veroilla mökkiläinen saa käyttöönsä kunnan palveluita, kuten tieverkkoa, jätehuoltoa sekä kirjasto- ja terveyskeskuspalveluita. Mökkiläisten maksamat verotulot auttavat pitämään kuntaa elinvoimaisena, jotta palveluita löytyy jatkossakin.

Kiinteistöverotusta uudistetaan

Kirkko-Jaakkola muistuttaa, että mökkivero on yksi kustannus muiden joukossa, eikä sen optimointiin kannata nähdä liikaa vaivaa.

Mökkiläisen tulee huolehtia myös esimerkiksi sähkölaskuista, jätevesimaksuista ja tiemaksuista. Merkittäviä mökkeilyn hintaan vaikuttavia tekijöitä on myös se, onko mökki talviasuttava ja kuinka kaukana se sijaitsee vakituisesta asuinpaikasta.

Kiinteistöverotuksesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa huomioon myös se, että tekeillä on kiinteistöverotuksen verotusarvotuksen uudistus, joka tulee muuttamaan kuntien verotusta parin vuoden päästä.

– Turha miettiä kiinteistöveroa, kun se saattaa parin vuoden päästä muuttua, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Lomamökkien kysyntä on räjähtänyt ja sitä myöten myös hinnat – katso Viiden jälkeen -ohjelman osuus aiheesta.

Lomamökkien kysyntä on räjähtänyt ja sitä myöten myös hinnat – näin hintatason nousu on vaikuttanut mökkikauppaan 10:11

Lue myös:

    Uusimmat