Mainos

Miten terveydenhoitojärjestelmän laatua voi mitata – ja onko Suomi hyvä vai huono?

6:57

Mitä Lancetin tutkimukset Suomesta kertovat?

Tiedelehti Lancetin puheenaiheeksi nousseet tutkimukset kertovat Suomen terveydenhoitojärjestelmän laadusta, saatavuudesta ja kustannuksista verrattuna muihin maailman maihin.

Suomi oli laadussa ja saatavuudessa jaetulla ensimmäisellä sijalla Islannin, Norjan, Alankomaiden, Luxemburgin, Sveitsin ja Australian kanssa. Mukana on sekä julkinen että yksityinen puoli. Suomi ei ole muita parempi, mutta kärkijoukossa. Laatu ja saatavuus katsotaan sitä paremmiksi, mitä vähemmän ihmiset kuolevat tauteihin, jotka terveydenhuolto olisi voinut estää. Verraten huonommin menee esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ja ihosyöpien suhteen.

Terveydenhuollon laadussa, oikeudenmukaisuudessa ja kattavuudessa Suomi oli puolestaan jaetulla ensimmäisellä sijalla Islannin ja Sveitsin kanssa. Tässä on huomioitu terveydenhuollon estettävissä olevan tautikuolleisuuden lisäksi neuvoloiden ja ehkäisyneuvonnan saatavuus, rokotekattavuus ja hoitojen aiheuttamat kuolemat.

Terveydenhuoltojärjestelmän vaikutusta on selvitetty minimoimalla kymmenien riskitekijöiden, kuten ilmansaasteiden ja tupakan vaikutus. Jos jossain esimerkiksi poltetaan muita enemmän, osan kuolleisuudesta lasketaan johtuvan tupakasta, ei terveydenhoitojärjestelmän puutteista.

Tutkimukset on tehnyt Global Burden of Disease -ryhmä.

Lähde: Husin Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja

Miten Suomi pärjää muissa tutkimuksissa?

Suomen terveydenhoitojärjestelmä on maailman kärkikastia, mutta on usein lähellä muita rikkaita länsimaita.

Erikoissairaanhoito toimii, ongelmat ovat perusterveydenhoidossa. Tasa-arvossa Suomi on OECD-maiden häntäjoukossa – työterveyteen ja julkiseen hoitoon pääsyssä on iso ero. THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen mainitsee syövänhoidon, jossa Suomi pärjää hyvin, ja sydäninfarktin hoidon, jossa menee Ruotsia ja Norjaa huonommin.

Miten voi verrata terveydenhuoltojärjestelmiä?

Muun muassa asiakastyytyväisyyden, hoitoonpääsyn ja kuolleisuuden perusteella. Näihin voi vaikuttaa moni muukin asia kuin terveydenhuolto, joten vertailu on vaikeaa. Elämänlaatu suhteessa elinikään olisi kelpo mittari, mutta vaikea mitata.

Häkkisen mukaan maavertailujen sijasta kannattaisi vertailla hoidon laatua eri maissa yhdessä sairaudessa kerrallaan ja etsiä sieltä hyviä käytäntöjä. VATT:n johtavan tutkijan Mika Kortelaisen mukaan kannattaisi katsoa yhtä maata koskevia tutkimuksia ja tarkastella, miten muiden maiden sote-palvelujen uudistukset ovat toimineet.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.