Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) seisoo edelleen sanojensa takana, joiden mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman paras.
Video: Mitä tekoälyllä voidaan saavuttaa terveydenhuollossa?
Väitteet Suomen terveydenhuoltojärjestelmän parhaudesta ovat harhaanjohtavia, sanovat puolestaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat.
Hus tiedotti terveydenhuoltojärjestelmän parhaudesta viime viikolla viitaten tiedelehti Lancetissa julkaistuihin tutkimuksiin. Myös STT uutisoi asiasta.
Lue myös: Mikä on tutkimus, jolla THL perustelee väitteensä?
Tällaiselle väitteelle ei ole riittävästi katetta, sanovat THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen ja VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen STT:lle.
Tutkijat pitävät Husin tiedottamista jopa harhaanjohtavana. Itse tutkimuksissa ei ole kummankaan mielestä mitään vikaa.
"Oikeudenmukaisuutta ei oltu otettu huomioon"
Tutkijoiden mukaan Hus kuitenkin veti tiedottamisessaan liian suuria johtopäätöksiä. Hus esimerkiksi kertoi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän olevan maailman oikeudenmukaisin.
– Tutkimuksissa ei oltu mitenkään otettu oikeudenmukaisuutta huomioon, tyrmää Häkkinen.
Päinvastoin, Suomen perusterveydenhuolto on ollut OECD-maista epätasa-arvoisimpien joukossa, koska työterveydenhuollon piirissä olevat pääsevät hoitoon julkista puolta paljon helpommin, Häkkinen huomauttaa.
Husin Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja seisoo oikeudenmukaisuusväitteen takana. Tutkimuksissa on tarkasteltu koko väestöä, varallisuudesta riippumatta.
Tyytyväisyyttä ei tutkittu
Meretoja kommentoi tiedotetta tuoreeltaan viime viikolla Ylellä sanoen, että "Hyvyys ja laatu tulevat monista asioista. Ne tulevat siitä, että ihmisiä sairastaa ja kuolee vähemmän, ihmiset pääsevät terveydenhuollon palveluiden piiriin, ovat tyytyväisiä palveluun ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Kun otetaan nämä kaikki huomioon, Suomi pärjää parhaiten."
Häkkinen ja Kortelainen kummastelevat osaa väitteistä, joille eivät löydä perää tutkimuksesta.
Tyytyväisyyttä ei ole tutkimuksissa mitattu, myöntää Meretoja STT:lle.
Mihin aiempi väite tyytyväisyydestä sitten perustui?
– Se oli varmaan sitten väärin joko lausuttu tai kirjoitettu.
Kortelaisen mukaan tutkimuksessa ei tutkittu kustannustehokkuuttakaan, eikä Suomi ollut paras.
Meretoja myöntää, että tutkimus ei kerro kustannustehokkainta maata, mutta tutkimuksesta voi kyllä päätellä, että laadullisesti parhaiden maiden joukossa Suomi on kustannustehokkain.
Kortelaisen mukaan näin taas ei voi päätellä.