Vaikuttaako Yhdysvaltojen seuraava presidentti jotenkin Euroopan turvallisuuspolitiikkaan?
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä nosti Ruben Stillerin ohjelmassa esiin ajatuksen siitä, miten Suomi ja muut Pohjoismaat järjestävät puolustuksensa, jos Yhdysvaltojen kiinnostus Pohjolaa kohtaan hiipuu. Asia voi nousta esille, jos Donald Trump valitaan Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi. Penttilä on puhunut "Plan B:stä".
Huomenta Suomessa vierailleet kansanedustajat eivät täysin jakaneet Penttilän huolta.
– Itse en näe, että oli Valkoisessa talossa kuka tahansa republikaani tai demokraatti, että se nimenomaan Naton olemassaoloon tai Suomen turvallisuuteen vaikuttaisi, ettemmekö saisi apua, jos ja kun sitä tarvitsisimme, kansanedustaja Jani Kokko (sd) sanoi.
Puolustusvoimainen entinen komentaja, nykyisen kansanedustaja Jarmo Lindbergin (kok) mukaan presidentinmuutos ei välttämättä tarkoita radikaalia muutosta Yhdysvalain harjoittamaan politiikkaan.
– On hyvä muistaa, että Krimin valtauksen jälkeisessä tilanteessa Yhdysvallat alkoi panostaa enemmän Eurooppaan. Ja Trumpin aikana miljardit Euroopan suuntaan vain kasvoivat. Käytännön teoissa Yhdysvallat ei ollut poislähtemässä eikä tällä hetkelläkään ole, Lindberg muistutti.
Lindberg totesi, että nykytilanne Trumpin edellisen kauden tilanteesta on hyvin paljon muuttunut siitä, että Yhdysvallat on entistä enemmän ollut sitoutunut Eurooppaan.
– Jos hänet valitaan, hänkin joutuu ottamaan huomioon sodan ja Venäjän hyökkäyksen Euroopassa.