Suomessa ukkosta voi esiintyä joko säärintamien yhteydessä tai yksittäisten pilvien synnyttämänä ilmamassaukkosena. Ukkosen ääni kuulostaa joko pamahdukselta tai jyrinältä riippuen siitä, kuinka kaukana kuulija on.
Jotta ukkonen voi syntyä, on ilman oltava noin 5-10 kilometrin korkeudella tarpeeksi kylmää ja maanpinnan lähellä lämmintä ja kosteaa.
– Tällaisessa epävakaassa ilmassa syntyy nousevia virtauksia, jotka synnyttävät pilviä ja voivat ukkostaa, sanoo MTV3:n meteorologi Miina Manninen.
Kun pilvi kasvaa korkeutta, sen huippu kylmenee ja alkaa muodostua lumi- ja jääkiteitä.
– Kiteiden törmäillessä toisiinsa ne varautuvat sähköisesti ja järjestäytyvät pilven eri korkeuksille. Kiteiden välille, pilvien välille ja myös pilvien ja maan välille syntyy sähkövarauksia, jotka purkautuvat salamointina, kertoo Miina Manninen.
Yksi salama muuttaa pilven varaustilannetta äkisti. Se voi aiheuttaa lumipalloefektin ja laukaista muita salamoita.
Kahdenlaisia ukkosia
Ukkonen voi syntyä kahdella eri tavalla. Puhutaan rintamaukkosista ja ilmamassaukkosista.
Rintamaukkonen syntyy kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalle. Rintamavyöhykkeessä lämmin ja kostea ilma nousee ylöspäin ja mahdollistaa ukkospilven kehityksen.
Ilmamassaukkosissa puolestaan yksittäiset, usein hyvin paikalliset ukkoskuurot saavat voimansa auringon lämmityksestä.
– Auringon lämmittäessä maanpintaa kuuma ja kostea ilma alkaa nousta ylöspäin ja synnyttää kumpupilven. Jos pilven huippu nousee tarpeeksi korkeaksi, se voi ukkostaa. Usein ukkosen syntyyn liittyy sekä säärintama että kuuma ilmamassa, toteaa Miina Manninen.
Pauketta vai jyrinää?
Ukkosen ääni johtuu ilman nopeasta lämpölaajenemisesta. Salaman iskiessä se kuumentaa ilman ympärillään jopa 20 000 asteiseksi. Ilman äkillisestä kuumenemisesta aiheutuu paineaalto, joka etenee äänennopeudella eri suuntiin.
Ukkosen ääni kuulostaa joskus jyrinältä, joskus pamahdukselta. Äänen eroa selittää se, että salama kuulostaa erilaiselta läheltä ja kaukaa.