Miten kävi huonokäytöksisille tenaville? Tutkimus selvitti, millaisia aikuisia päiväkotilapsista kasvoi

Jo nuoresta pitäen meille sanotaan, että arvosanat ja koetulokset ovat kaiken A ja O – ainakin, jos aiot päästä haluamaasi kouluun, saada haluamasi työpaikan ja elää elämäsi onnellisena loppuun asti.

Uusi American Journal of Public Health -lehdessä julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että kun lapset oppivat olemaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja kontrolloimaan tunteitaan, voi sillä olla valtava vaikutus heidän aikuiselämäänsä. Tutkimuksen mukaan lasten pitäisikin käyttää enemmän aikaa näiden taitojen hiomiseen koulussa.

Tutkijat mittasivat 800 päiväkotilapsen sosiaalisia taitoja vuonna 1991. Tutkimuksen alussa päiväkotiopettajat arvioivat lapsen, ja tutkijat antoivat lapsille sosiaalisen kanssakäymisen arvosanan näiden arvioiden perusteella. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin, lasten kasvettua 25-vuotiaiksi, he tarkastivat, millainen tilanne heillä oli elämässään aikuisiällä. Tutkijat keräsivät heistä perustietoa, ja ottivat selvää, oliko heidän lapsuuden sosiaalisista taidoistaan pystynyt päättelemään mitään tulevaisuudesta.

Nämä asiat tutkijat selvittivät:

1. Hyvät koetulokset? Ne merkitsevät, mutta eivät niistä syistä kuin luulimme. Perinteinen ajatusmalli on se, että lapsi on fiksu saadessaan hyviä arvosanoja ja koetuloksia. Koetulos ei kuitenkaan kerro sitä, kuinka monta kertaa lapsi teki töitä toisen kaverin kanssa ratkaistakseen ongelman, tai kävi kysymässä opettajalta lisäapua tai vältteli television katsomista valmistautuessaan kokeeseen. Tutkijoiden mukaan lapset kun tarvitsevat muutakin kuin älyä menestyäkseen. 

2. Taidot, kuten yhteistyö ja jakamisen taito, maksavat itsensä takaisin myöhemmin. Tutkijat havaitsivat, että ne lapset, jotka tulivat hyvin toimeen muiden lasten kanssa, hallitsivat tunteensa paremmin, ja olivat hyviä ratkaisemaan ongelmia, olivat myöhemmässä elämässään menestyneempiä.

Ne lapset, jotka olivat auttavaisia ja jakoivat tavaroitaan päiväkodissa, valmistuivat todennäköisemmin korkeakoulusta ja työskentelivät vakaassa kokopäivätyössä 25 ikävuoteen mennessä. 

Ne lapset, jotka varastelivat leluja, rikkoivat tavaroita ja saivat kohtauksia? Aikuisiällä he epätodennäköisemmin valmistuivat lukiosta tai korkeakoulusta. He myös todennäköisemmin joutuivat poliisin kanssa tekemisiin ja käyttivät nautintoaineita väärin.

Tutkimus ei kuitenkaan täysin varmasti voinut todeta, että vahvat tai heikot sosiaaliset taidot aiheuttivat näitä asioita. 

3. Sosiaalisia taitoja voi oppia tai unohtaa – eli koskaan ei ole liian myöhäistä muuttua. Jotkut lapset eivät koskaan voi olla rakettitieteilijöitä. Aivoissamme on fyysisiä eroja, jotka tekevät joillekin oppimisen helpommaksi kuin toisille. Mutta esimerkiksi riitojen selvittäminen kavereiden kanssa on taito, jota lapset (ja aikuiset) voivat aina parantaa.

Joillekin lapsille käyttäytymismallit tulevat vanhemmilta. Mitä enemmän pystyt lapsillesi näyttämään positiivisia sosiaalisia ominaisuuksia, kuten lämpöä ja empatiaa, sitä paremmin asiat ovat lapsillasi.

Lopputulos:

Tutkimuksella oli rajoitteensa, minkä tutkijatkin myönsivät. Vaikka tutkimuksessa yritettiin huomioida mahdolliset ympäristötekijät, se nojasi hyvin vahvasti siihen, pitikö päiväkotiopettaja lasta hyvänä vai todella hyvänä jonkun tietyn ominaisuuden kannalta.

19 vuotta kestäneen tutkimuksen tulokset puhuvat kuitenkin selkeää kieltä: Sosiaaliset taidot merkitsevät, jopa nuorella iällä. Ja koska niitä voi oppia, olisi niihin hyvä kiinnittää huomiota.

Lähteet: Upworthy, CNN