Näillä keinoilla hallitus kompensoi energian hintojen nousua suomalaisille

Energian ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet rajusti. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi, miten hinnannousua hyvitetään kansalaisille.

Hallitus korottaa työmatkojen verovähennyksen enimmäismäärää 7 000 eurosta 8 400 euroon. 

Myös kilometrikohtainen työmatkavähennys nousee omalla autolla kuljettaessa 25 sentistä 30 senttiin per kilometri.

Määräaikaiset muutokset koskevat vuoden 2022 verotusta. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ne vähentävät verotuloja tänä vuonna yhteensä 142 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko vakuutti tiedotustilaisuudessa, että erilaisia vaihtoehtoisia toimia pohdittiin paljon.

– Tämä on toimi, joka vaikuttaa sellaisiin suomalaisiin, joille oman auton käyttö on välttämätöntä työmatkalla. Näitä suomalaisia on paljon, Saarikko sanoi.

Autoilun verotuksen keventäminen voi luonnollisesti lisätä autoilua, mutta ministeri Saarikon mukaan tehdyt päätökset eivät vaaranna hallituksen ilmastotavoitteiden toteutumista.

Polttoaineverotuksen suorasta alentamisesta keskusteltiin, mutta Suomen kansantalouden kannalta se tulisi liian kalliiksi. Jotta hinnat bensiinipumpuilla todella laskisivat, verotuloihin olis luotava jopa miljardiluokan lovi.

Myös niin sanotun sekoitevelvoitteen väliaikaisesta laskemisesta keskusteltiin Saarikon mukaan paljon. Saarikon mukaan sekoitevelvoitteeseen tullaan todennäköisesti palaamaan kevään ilmastoneuvotteluissa, mutta nyt asia ei ollut "päätöksentekokypsä".

Maataloutta tuetaan verovapautuksella

Verovähennyksen laajentamisen lisäksi maatalouden ongelmiin vastataan vapauttamalla maatalouden tuotantorakennukset määräajaksi kiinteistöverosta, jos EU-lainsäädäntö tämän sallii.

Hallitus keskustelee asiasta Euroopan komission kanssa. Verovapautuksen hintalappu olisi 10 miljoonan euron luokassa.

Jos verovapautus ei onnistu, maatalouden ongelmia kompensoidaan lisätalousarviolla.

– Tämä on erityisen merkittävä asia erityisesti sellaisille tiloille, jotka ovat vasta investoineet. Heistä tietenkin kannamme erityistä huolta, Saarikko sanoi.

Myös niin sanotun ammattidieselin valmistelu aloitetaan. Kuorma-autojen ja bussien dieseliä voitaisiin siis mahdollisesti jatkossa verottaa kevyemmin kuin muiden autojen käyttämää dieseliä.

Ammattidieselin käyttöönotto maksaa valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 300 miljoonaa euroa. Euroopan eri maiden esimerkkien perusteella yksi litra ammattidieseliä voisi olla ostajalleen ainakin muutaman sentin perusdiesellitraa halvempi. 

Energian ja sähkön hinnan kohoaminen pitää hallituksen mukaan ottaa huomioon myös toimeentulotukea myönnettäessä. Käytännössä hallitus siis suosittelee toimeentulotukea ainakin joissakin kunnissa korotettavaksi.

– Meillä on tiedossa, että toimeentulotukipyyntöjä käsiteltäessä energian hintojen noususta johtuneet kohtuuttomat laskut on otettu hiukan eri tavalla huomioon eri kunnissa, Saarikko kommentoi.

Kotitalouksien tukijärjestelmä valmisteluun

Yksi valmisteluun otettava toimi on lainantakausmalli, jossa valtio voisi taata lainoja, joita kotitaloudet ottavat vihreisiin investointeihinsa.

Kotitalous siis voisi tulevaisuudessa saada takauksen lainalle, jos se olisi vaikkapa vaihtamassa lämmitysjärjestelmänsä maalämpöön tai tuuli- tai aurinkoenergiakäyttöiseksi.

Vuoden 2023 hallitusneuvotteluihin mennessä hallitus valmistelee jonkinlaista tukijärjestelmää, jolla voitaisiin tarpeen tullen myöntää suoraa tukea kotitalouksille tulojen ja sijainnin perusteella.

Mukana voisi olla jopa joidenkin kotitalouksien mahdollisuus saada automaattista rahallista tukea, jos markkinahinnat nousevat äkillisesti.

Tukijärjestelmässä ja laajemminkin nyt myönnetyissä tuissa riittää Saarikon mukaan periaatteellista pohdintaa.

Valtion on oltava herkkä aistimaan kansalaisten hätää, mutta toisaalta hintojen heilahtelu kuuluu markkinatalouteen.

– Korona-aikanahan me totuimme meillä ja muualla toimintatapaan, jossa valtio vahvisti rooliaan. Valtio tuki yrityksiä, kansalaisia, erityisesti koronan kurittamia toimialoja, Saarikko totesi.

– On välttämätöntä ymmärtää, että tämän hinnojen nousun taustalla on maailmanmarkkinahinnat ja markkinatalouden mekanismit, jotka johtavat välillä parempaan ja välillä huonompaan tilanteeseen.

Lue myös:

    Uusimmat