Ampumahiihdon nelinkertainen maailmanmestari Heikki Ikola ei luota suomalaisten menestymiseen viikonloppuna alkavalla ampumahiihdon maailmancup-kaudella. Kausi starttaa Ruotsin Östersundista, jossa kilpaillaan viikonlopun lisäksi ensi viikolla, ja Kaisa Mäkäräisen lopetettua valonpilkahdukset ovat olleet himmeitä.
– En usko yhdenkään suomalaisen selviytyvän maailmancupin kisoissa kymmenen parhaan joukkoon nyt enkä myöskään myöhemmin kaudella, Ikola arvioi STT:lle koruttoman realistisesti.
Talviolympialaiset järjestetään Pekingissä helmikuussa, eikä sieltäkään ole Ikolan mukaan odotettavissa suuria otsikoita ampumahiihdon parista.
– Olympialaisista Suomi ei ota yhtään mitalia ampumahiihdosta, urallaan kolme olympiahopeaa voittanut Ikola sanoo.
Ampumahiihdon evoluutio on ollut kiihkeää kansainvälisen kilpailutahdin kiristyessä. Ampumapaikoilla urheilijan pitää olla tarkan lisäksi nopea. Lajin perusidea on silti sama kuin Ikolankin menestysvuosina 1970-luvulla: on ammuttava tarkasti ja hiihdettävä rivakasti. Lajin kahden osa-alueen on oltava tasapainoissa ja välineiden kilpailukykyiset.
Ikola ei halua liiaksi katsoa peruutuspeiliin, mutta muistelee silti aikaa, jolloin Puolustusvoimat sekä Rajavartiolaitos tarjosivat ampumahiihdon huipuille varman työpaikan.
– Työ armeijassa ei ollut ihmeemmin palkattua, mutta palkka tuli säännöllisesti, ja urheilemiseen oli täysi rauha, Ikola muistelee.
Kaikki voimat käyttöön
Ikola toivoo suomalaisen ampumahiihtoväen kokoontuvan seminaariin, jossa asiat pistettäisiin halki, poikki ja pinoon, jotta lajille saataisiin nykyistä valoisampi tulevaisuus. Ikola esittää asian Timo Mikkilän Ikolasta kirjoittamassa tuoreessa elämäkertakirjassa (Suomen urheilumuseosäätiö).
– Seminaariin olisi koottava ampumahiihdon entiset ja nykyiset valmentajat, liiton vaikuttajat ja entiset menestyjät. Lajin haasteita ja tulevaisuutta olisi pohdittava yhteisesti, kaikin voimin, Ikola linjaa
Ampumahiihtoa tarkoin seuraava Ikola, 74, liikkuu itsekin yhä paljon. Viime talvena hänelle kertyi 2 000 hiihtokilometriä, ja rullasuksilla hän eteni kesän ja syksyn aikana tuhannen kilometrin verran.