Uhkailua, ilmatilan loukkauksia, kyberhyökkäyksiä. Kaikkea tätä saamme kokea, mutta se on kestettävä, sanoo turvallisuustutkija.
Mikäli Suomi jättää Nato-hakemuksensa, Venäjän presidentin ajatuksia ei ole vaikea arvata.
– Arvovaltatappio olisi selvä, tiivistää MTV Livessä vieraillut prikaatikenraali evp., turvallisuustutkija Juha Pyykönen.
Heti perään Pyykönen toteaa, että maailmalla kaikki asiaa seuraavat ovat nähneet, että Suomi kuuluu läntiseen leiriin.
– Viimeisen viiden vuoden aikana minun ei ole tarvinnut pitää puheenvuoroa, että Suomi kuuluu länteen. Se on massiivinen saavutus.
Jos liittymisneuvotteluihin päästään, on Natonkin asia, mikäli Venäjä kiusaisi Suomea.
– On Naton intressissä, että näin ei tapahdu. Tämä on oma tulkintani nykyisestä käytännöstä, sanoo Pyykönen.
Vaikka Nato-jäsenyyttä hakevaa Suomea kohtaan tulisi monenlaista vaikutusta, Pyykönen ei usko sotilaalliseen agressioon.
Suomi tunnetaan luotettavuudestaan
Millaisen jäsenmaan Nato Suomesta sitten saisi?
– Noudatamme sääntöjä ja toimimme yhteisen edun nimissä.
Suomea pidetään maailmalla luotettavana maana. Se on nähty jo EU:ssa.
– Sotilaskulttuurissa luottamus on kultaakin kalliimpaa. Se on aivan ensisijainen piirre kumppanissa, Pyykönen sanoo.
Juha Pyykösen mukaan Nato-jäsenyys ei rauhanaikana juuri näkyisi Suomessa.
– Pari Nato-lippua jossain esikunnan pihalla ja sitten tietysti harjoitukset.
– Nyt on jyrkästi vastakkainasettelun tilanne, niin tässä harjoitellaan itse asiaa eikä esimerkiksi kriisinhallintaa.
Jokaisella jäsenmaalla oma roolinsa
Isompi kysymys liittymisneuvoteluissa olisi, mitä joukkoja Suomi antaa.
– Maavoimien osalta on puhuttu ehkä kolmestatuhannesta sotilaasta, jossa on kaikki aselajit, Pyykönen arvioi.
– Erikseen merivoimista alus. Koosta riippuen yksi iso tai useampi pienempi. Ilmavoimista varmaankin lentolaivue tai lentue tai jotain siltä väliltä.
Liittymisneuvotteluissa sovittaisiin, miten Suomen puolustusvoimat integroidaan Naton nykyiseen rakenteeseen, jossa on 30 valtiota.
Erittäin epätodennäköistä on, että Suomeen tuotaisiin rauhanaikana ydinaseita.
– Siinä meidän sopimuksessamme voidaan todeta, kuten Norja ja Tanska ovat tehneet, että ei ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai pysyviä joukkoja rauhanaikana, Juha Pyykönen sanoo.