Mitä maksaa asuminen omakotitalossa? Täällä ovat Suomen kalleimmat ja halvimmat asuinpaikat

Omakotiliiton tuoreen selvityksen mukaan asumiskustannusten keskimääräinen pieneneminen johtuu energian hinnan laskusta.

Sähköenergian hinta on laskenut 18 prosenttia. 

– Tarkastelussa käytetään toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen sähkön hintaa. Osa kuluttajista maksaa kuitenkin edelleen huomattavasti kalliimpaa hintaa, esimerkiksi jos on edelleen määräaikainen korkeahintainen sähkösopimus, kertoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Lue myös: OP: Nyt on otollinen hetki vaihtaa isompaan asuntoon

Kalleinta saaristossa, halvinta Pohjanmaalla

Selvityksen mukaan tänä vuonna vertailun kalleimmat asumiskustannukset ovat Paraisilla, jossa asumismenoihin menee vuodessa keskimäärin 7 091 euroa. 

Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Sastamala, Järvenpää, Kemiönsaari ja Lempäälä.

Vertailun halvin kunta on Pietarsaari. Pietarsaaressa asumiskuluihin menee noin 4 484 euroa vuodessa. 

Seuraavaksi edullisimmat asumiskustannukset ovat Seinäjoella, Kauhavalla, Forssassa ja Loimaalla.

Eroa halvimman ja kalleimman kunnan välillä on 2 607 euroa vuodessa. 

– Jos vertailee kaikkia kunta- ja aluekohtaisia maksuja, on ero selvästi laskenut viime vuodesta, jolloin eroa kalleimman ja halvimman välillä oli 3 785 euroa. Ilman sähkön energiahintaa ero halvimman ja kalleimman välillä on sen sijaan noussut ja on nyt 1 480 euroa, kun se viime vuonna oli 1400 euroa, Omakotitaloliitto kertoo tiedotteessaan. 

Lue myös: Sähkömarkkinoilla iso muutos: Pörssisähköä voi todennäköisesti pian ostaa varttihinnoilla

Korkeat asumiskustannukset heikentävät asukkaiden ostovoimaa

Omakotitaloliiton selvityksestä käy ilmi, että kunta- ja aluemaksuissa on paikoin suuria eroja. 

Eniten maksut ovat alentuneet eniten Raaseporissa, yhteensä noin 2 430 euroa. 

Nousua sen sijaan on tullut eniten Rantasalmella Etelä-Savossa. Siellä sähkön lisäksi myös vesi- ja jätemaksut ovat kallistuneet huomattavasti.

– Rantasalmi on harmillinen esimerkki asumiskustannuksiin liittyvien päätösten yhteisvaikutuksesta. Kun kustannuksista päätetään siilomaisesti eri tahoilla, ei kokonaisuuteen kiinnitetä huomiota. On muistettava, että korkeat asumiskustannukset heikentävät asukkaiden muuta ostovoimaa, painottaa Silander.

Kunta- ja aluekohtaiset maksut ovat nousseet aiempaa rivakammalla tahdilla, mikäli sähkön energiahinnan osuuden jättää huomioimatta vertailussa.

Vertailussa on mukana aina sähkön siirtomaksut ja sähkövero, joita kuluttaja ei voi kilpailuttaa.

Jätemaksut ovat nousseet keskimäärin 47 prosenttia, kiinteistövero 6,5 prosenttia ja vesimaksut 5,5 prosenttia viime vuodesta.

Omakotitaloliiton vertailussa on käytetty tyyppitalona 120 neliömetrin sähkölämmitteistä omakotitaloa, joka sijaitsee 1 000 neliömetrin tontilla. Aineistossa ostosähkön hintana käytetään kunnan alueella toimitusvelvollisen sähkön myyjän toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hintaa. Selvityksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy. 

Lue myös: Kylpyhuoneremonttien hinnoissa isoja alueellisia eroja – täällä se on erityisen tyyristä