Koulupudokkuus ei aina ole kirous. Tapasimme entisen pudokkaan, joka ei vastoinkäymisistä lannistunut ja auttaa nykytyössään oppilaita selviytymään omista opinnoistaan.
Kohtaamme Metropolia Ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Minttu Ripatin Myllypuron toimipisteessä. Ajatuksissaan Ripatti palaa yläasteelle.
– Minua sillon haukuttiin hikeksi ja muistan myös sellaisen tilanteen, että olin terveydenhoitajan vastaanotolla – olin urheiluluokalla, olin tosi lihaksikas, treenasin paljon – ja terveydenhoitaja sanoi, että ”sun painoindeksi on vähän korkea”.
Tämä yhdistettynä lapsuuden traumaattisiin tapahtumiin johti Ripatilla lukuisiin poissaoloihin peruskoulun viimeisillä luokilla. Lukiossa Ripatti jaksoi yhden viikon.
– Lukion ensimmäisellä viikolla minut sidottiin nippusiteillä lukion aitaan kiinni. Sitten kun minut joku opettaja tuli sitten sieltä minut irrottamaan, kävelin rehtorin kansliaan ja sanoin, että lopetan koulun. Soitin äitille, hän sanoi, että selvä, sitten menet töihin.
Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin keskellä olevalta videolta.
Polku vei tutkimaan vatsastapuhumista
Lukiopudokkuus ei Ripattia lannistanut – polku jatkui työelämään ja lähihoitajaopintoihin, lentoemännäksi, rahoitusneuvojaksi ja lopulta yliopistoon lukemaan fonetiikkaa – erityiskiinnostuksena vatsastapuhuminen.
– Päätin sitten alkaa tutkimaan sitä ja lopulta se johti siihen, että sain rakennettua Suomeen foniatrian poliklinikalle kliinisen fonetiikan ammattialan, joka toimii nykyään päivittäisenä osana diagnostiikkaa erilaisten puhehäiriöisten asiakkaiden tutkimisessa.
19:35
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Empaattisuutta ja kuoren alle katsomista
Tutkijan paikka lähihoitajan palkalla sai jättämään yliopistoarjen taakse. Nyt omimmalta tuntuu Metropolia ammattikorkeakoulu.
– Iso osa ydintyötäni on ihmisten kanssa vuorovaikuttaminen ja jos jotain isoja asioita olen oppinut oman polkuni kautta, niin se on suvaitsevaisuus, empaattisuus ja kuoren alle katsominen, läsnäoleminen ja sen kysyminen, että ”Mitä sulle kuuluu?”.
Poissaolot kasvussa
Perusopetuksessa poissaolot ovat selkeästi kasvaneet, kerrotaan Opetushallituksesta MTV Uutisille.
Vuonna 2019 poissaolotunteja oli keskimäärin 36 ja 2023 luku oli 60.
Kasvu saattaa selittyä osittain tiedonkeruun parantumisella.
Nykyhetken poissaoloista puhuttaessa Ripatti muistuttaa kohtaamisen tärkeydestä.
– Herkästi saatetaan lapsia ja nuoria laittaa sellaiseen karsinaan, että ”he ovat jotain koska jotain”. Olin itse siinä samassa vaarassa, että minusta tulee ongelmanuori, koska käyttäydyin ongelmallisesti. Mutta jokainen lapsi on hyvä jossain. Lähellä oleminen on tosi olennaista ja kaveritaitojen opettelu ja se, että ketään ei kiusata.