”Yläasteen opettaja, sinulla on Suomen paskin ammatti, etkä hoida sitäkään kunnolla”, kirjoitti äidinkielen opettaja Otto – kysyimme, mitä hän halusi tällä kertoa

Otto Kallioranta kirjoittaa Lapselliset miehet-blogia yhdessä muiden miesten kanssa. Blogi käsittelee isyyttä, mutta tällä kertaa Kallioranta päätti kirjoittaa omasta ammatistaan – suu virneessä, ei suoraan itsestään, mutta opettajuuden huonot puolet esiin tuoden. Moni ei arvaisi ensimmäisenä, että oikeasti Kallioranta nauttii työstään.

Mennään huomiota ennen siihen, mitä Kallioranta sanoikaan parhaillaan somessa leviävässä postauksessaan.

”Hei yläasteen opettaja, sinulla on Suomen paskin ammatti, etkä hoida sitäkään kunnolla. Sinua muistelee koko koulunsa käynyt kansa pahalla. Sinä et puuttunut kiusaamiseen, huomannut yksinäistä, pitänyt mielenkiintoisia tunteja etkä havainnut lahjakkuutta. Sellainen sinä olit – ja olet edelleen.”

Kallioranta viittasi tekstissään jopa Vain elämää -sarjaan, jossa irvailtiin yhteisesti opettajille. Ohjelman useat artistit kokivat tulleensa väärinymmärretyiksi opettajien taholta.

”Sinulle vittuilevat kaikki, jopa julkkikset. Paula Vesalakin lauloi Vain elämää -ohjelmassa ilkkuen: Opeta sä vaan sitä mätikkää. Laulaja rienasi Maija Vilkkumaan Tähti-kappaletta mukaillen vanhaa yläkoulun opettajaansa, joka ei älynnyt läksyttävänsä tulevaa staraa, kansanviihdyttäjää. Ja mistäpä olisi tajunnutkaan; ethän sinä homekorva yleensäkään mistään mitään tajua. Satulinnan pöydän ympärilläkin lyötiin yläfemmoja ja kyseltiin: kuka muu on lentänyt käytävään kesken oppitunnin? Sinulle vähän niin kuin vittuiltiin prime time -telkkarissa.”

Kalliorannan tekstissä on synkkiä ja ironisia sävyjä, jotka osuvat maaliinsa – ainakin kaikilla opetusalalla olleilla tai sitä läheltä seuranneilla lukijoilla.

Miten koostit tekstisi ja mitä halusit sillä kertoa?

Kallioranta kertoo koonneensa tekstin teemat koulun työympäristöstään, kollegoiltaan ja osin omista kokemuksistaan. 

– Tässähän on ironia tyylilajina. Ei se kerro minusta suoraan. Olen kerännyt tekstiin teemoja, joita olen nähnyt useamman opettajan kautta, Kallioranta kuvaa MTV Uutisille.

Kallioranta tähtäsi blogitekstillään pohjimmiltaan lukijoiden huvittamiseen, mutta samalla takana oli tärkeitä teemoja.

– Halusin saada lukijan nauramaan ja tunnistamaan itsensä.

Ja toisaalta olisi hyvä muistaa, että teini-ikäiset ovat taantumuksen tilassa, väittää Kallioranta.

”Mutta siinä on se murrosikä, vänkäät edelleen. Nuoren aivot taantuvat, etuotsalohkon kehitys hidastuu, harkintakyky, tunnesäätely ja tulevaisuuden suunnittelu ovat murrosikäiselle haastavia juttuja. Eivät he ole valmiita töihin vielä, puoleksi lapsia vasta. No miksi et sitten jumalauta auta heitä siellä koulussa?! Miten voi olla mahdollista, että jokainen sosiaalityöntekijä, nuoriso-ohjaaja ja sairaala-apulainen on sinua empaattisempi? He näkevät nuoren, hänen hätänsä, pelkonsa, heikkoutensa ja vahvuutensa. Teatteri-ilmaisun ohjaajat ja tanssinopettajatkin tajuavat nuoria paremmin kuin sinä. Ota pääsi pois perseestä ja juttele niiden nuorten kanssa, ei se niin vaikeaa ole. ”

Miten opettajuuden ristipaineista selviää?

– En ole niitä opettajia, jotka kokee niitä paineita eniten. Näen kuitenkin ympärilläni niitä paineita.

– Tämä on mukava ammatti, enhän minä tätä muuten tekisi, Kallioranta summaa.

Kallioranta kuitenkin pohtii opettajuuden paineita hetken. Hän nostaa esiin vuorovaikutusstressin käsitteen. Se tarkoittaa opettajan ammatissa sitä, että kokee jatkuvaa stressiä liian vähäisistä resursseista ja jokaiselle oppilaalle riittävästä olemattomasta ajasta.

– Jos ajatellaan, että yhdellä opettajalla on esimerkiksi 400-650 oppilasta, niin kyllähän tässä ammatissa se vuorovaikutusstressi on valtava. Ei ole mahdollista huomata kaikkea ja tuntea kaikkia oppilaita, Kallioranta summaa.

Näitä muutoksia Kallioranta yläkoulun opetukseen tekisi, jos saisi päättää

Kallioranta sanoo myös, että hänen tekstinsä takana on sekin, etteivät opetusmetodit ole aina toimivimpia yläkouluikäisten nuorten kanssa.

– Haluaisin, että opettajat opettaisivat tiimeissä, ja että opettajilla olisi pienemmät ryhmät.

– Lisäksi aineenopettajilla tulisi olla vahvempi opiskelutausta pedagogiikassa. Toisaalta sekään ei ole oikein, että kenenkään koulutus vaatii kaksi maisterikoulutusta, Kallioranta tiivistää. 

Kalliorannan blogiteksti on saanut runsaasti huomiota erityisesti opettajien ammattikunnassa.

Lue blogiteksti kokonaisuudessaan täältä. Bloginsa lisäksi Kallioranta tekee Radioplayn Isälokero-podcastia yhdessä kollegansa Antti Kannon kanssa. 

Video: Koulujen alkaessa pohdittiin tuttua teemaa: Kuormitetaanko opettajia liikaa?