Minna opetti labradorinnoutajastaan paimenkoiran, vaikka kaikki sanoivat, ettei se onnistu: "Päätin todistaa toisin"

Nainen, koira ja jumppapallo. Tästä epätavallisesta alkuasetelmasta Minna Sirviö lähti liikkeelle epätavallisessa projektissaan: hän oli päättänyt opettaa Stinta-labradorinnoutajansa paimentamaan.

Ongelmakoirasta lammaspaimeneksi

Ensimmäiset labradorinnoutajat Minna sai jo vuonna 1990. Hän käyttää kaikessa koulutuksessaan positiivista vahvistamista, ja yhteistyö Stintan kanssa on sujunut erinomaisesti.

Lähtökohdat olivat kuitenkin poikkeukselliset: Stinta tuli Minnalle aikuisena, häkkielämää viettäneenä ongelmakoirana, joka ei ollut totellut edellistä omistajaansa.

– Meillä ilmeisesti synkkasi heti, sillä minun kanssani Stintalla ei ollut lainkaan ongelmia.

Minna myös metsästää aktiivisesti, ja Stinta toimiikin erinomaisesti myös metsällä.

– En ymmärrä, miksi koirat urautetaan vain johonkin tiettyyn putkeen. Mihin ovat hävinneet entisajan monitoimikoirat, Minna ihmettelee.

"Koira tekee vaistonvaraisesti juuri niin kuin pitääkin"

Minna teki suurimman osan paimennustreeneistä yksin, sillä paimennuspiireissä labradorinnoutajaa ei otettu hyvin vastaan. Vain yksi lammastila päästi Minnan koirineen mukaan paimennustreeneihin.

Paimentamisen perustiedot Minna etsi verkosta ja haki mallia nettivideoista; lopullisen työn hän teki koiraansa kuunnellen.

– Minulle sanottiin, ettei labbis osaa paimentaa. Päätin todistaa toisin, Minna toteaa Sporttirakki-sivustolle.

Paimentaminen oli hänelle itselleenkin uusi laj. Siksi Minna antoi Stintalle paljon vapautta tehdä vaistojensa mukaan.

– Monesti treenatessani ehdin miettiä, että mitä Stinta oikein puuhaa. Vasta asiaa pohdittuani tajusin, että koira tekee vaistonvaraisesti juuri niin kuin pitääkin.

Harjoittelun eettiset ongelmat

Minna halusi tehdä paimennustreeneistä myös eettisempiä; kun paimentamista harjoitellaan lampaiden kanssa, kaikki osapuolet ovat epävarmoja tapahtumien kulusta, mikä puolestaan aiheuttaa lampaille stressiä.

Minna sai idean paimennuksen tekniikan kuivaharjoittelusta: hän halusi tietää, voisiko tekniikkatreenin opit siirtää suoraan lampaiden kanssa harjoitteluun, kun sekä koira että ohjaaja olisivat siihen valmiimpia.

Yleisesti ajatus tyrmättiin täysin. Minna kuitenkin sitkeästi aloitti treenit jumppapallon avulla ja treenasi yksin.

Teoria oli menestys. Kun mukaan otettiin lampaat, perustekniikka, kuten käskysanat ja paimensauvan käyttö, olivat jo tuttuja. 

Joulukuun 2018 alussa Minna ja Stinta jo kisasivat kansainvälisissä kisoissa Hollannissa. 13 koiran joukosta Stinta oli neljäs.

– Kaikki tosiaan alkoi jumppapallon kiertämisestä! En olisi silloin uskonut, että kilpailemme joskus kansainvälisissä kisoissa, Minna nauraa.

Stintan paimennusharrastus jäänee tähän

Vaikka paimennusprojekti oli kokonaisuudessaan onnistunut, Minna ei yleisesti suosittele labradorinnoutajaa paimennukseen, sillä treenimahdollisuudet ovat rajalliset.

Myös Stintalla paimennusharrastus jäänee tähän, sillä koiralla on ikää jo yhdeksän vuotta. Tulevaisuudessa Minnaa ja Stintaa nähdäänkin todennäköisesti lammastilojen sijaan enemmän metsällä.

– Mitään ei kuitenkaan ole kiveen kirjoitettu, minä nimittäin pidän kaikenlaisista projekteista, Minna nauraa.

Lähde: Sporttirakki