Ministeriön taustalaskelmat paljastavat: Näin työllisyystoimien on tarkoitus purra – työttömien haastatteluja lisäämällä tavoitellaan 8 600 työpaikkaa

2:55
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi työllisyystoimista eilen Kymmenen uutisissa. Katso video!

Hallituksen uuden työnhakumallin suurin työllisyysvaikutus syntyy siitä, että työttömiä haastatellaan henkilökohtaisesti aiempaa enemmän. Asia käy ilmi valtiovarainministeriössä tehdyistä taustalaskelmista.

Sanna Marin (sd.) hallitus kertoi eilen uusista työllisyystoimista, joilla on määrä saada Suomeen 31 000–36 000 uutta työllistä.

Valtiovarainministeriö on julkistanut toimiin liittyvät taustalaskelmansa, jotka ovat tosin toistaiseksi vielä luonnosvaiheessa. Taloustieteilijä Vesa Vihriälä tviittasi laskelmien vaikuttavan "järkeenkäyviltä".

Tärkein budjettiriihessä päätetty työllisyystoimi oli uusi pohjoismainen työvoimapalveluiden malli, jolla tavoitellaan yhteensä 9 500–10 000 lisätyöllistä Suomeen.

Eri hallitukset ovat pyrkineet saamaan suomalaisia töihin erilaisilla työnhakumalleilla. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen lanseeraama, sittemmin purettu aktiivimalli herättää edelleen suuria tunteita.

Mistä uuden pohjoismaisen mallin työllisyysvaikutus oikeastaan syntyy?

Haastatteluja lisätään työttömyyden alkuun

Nykyisellään TE-toimistot haastattelevat työttömät työnhakijoita kolmen kuukauden välein.

Jatkossa haastatteluja järjestettäisiin kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden ajan kahden viikon välein.

Haastattelujen lisääminen on itse asiassa keskeisin konkreettinen työllisyystoimi, josta hallitus on tehnyt poliittisen päätöksen.

Valtiovarainministeriön (VM) taustalaskelmissa haastattelujen lasketaan tuovan 8 600 lisätyöllistä – siis valtaosan uuden työnhakumallin positiivisesta vaikutuksesta

Jos työttömyys jatkuu, haastatteluista ei välttämättä ole enää hyötyä. Myöhempien haastattelujen työllisyysvaikutus on VM:n mukaan "todennäköisesti vähäinen".

0–4 työpaikan hakuvelvoitteella rajallinen merkitys

Uudessa mallissa työnhakijan tulee hakea 0–4 työpaikkaa kuukaudessa riippuen hakijan työkyvystä sekä alueen työtilanteesta.

Tälle uudistukselle itsessään ei ladata liikaa toivoa.

– On todennäköistä, että ehdotetun kaltaisella tavalla toteutettava määrällinen työnhakuvelvoite olisi vaikutuksiltaan vähäinen, VM:n laskelmissa todetaan.

Velvoitteella ei olisi vaikutusta esimerkiksi niihin, joiden työkyky ei riitä minkäänlaiseen työntekoon, muttei myöskään niihin, jotka jo nykyisellään hakevat yli neljää työpaikkaa kuukaudessa.

– Ryhmä, jonka käyttäytymiseen uudistuksella olisi vaikutusta on pieni, minkä vuoksi odotettavat vaikutukset ovat vähäisiä.

Osion työllisyysvaikutukseksi on laskettu 1 600 lisätyöllistä.

Mikäli hallitus kuitenkin päättää luopua samalla velvoittavista työtarjouksista, työllisyys vähenisi laskelmien mukaan noin 2 800 työllisellä.

Tämä kumoaisi 0–4 työpaikan kuukausittaisen hakuvelvoitteen positiivisen työllisyysvaikutuksen kertaheitolla.

Toistaiseksi hallitus ei ole linjannut, että velvoittavista työtarjouksista luovuttaisiin. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) myönsi kuitenkin tänään, että mallin useat yksityiskohdat ovat vielä auki.

Karenssien kohtuullistamisella ja raportoinnilla 2 000 työllistä

Jos työtön ei täytä velvoitetta ja jättää vaikkapa hakematta työpaikkoja, on jatkossa TE-toimiston ensimmäinen reaktio pelkkä huomautus.

Työttömyystukien maksaminen ei jatkossa ylipäätään katkea yhtä rajusti kuin nykyisin – hallitus puhuu "karenssien kohtuullistamisesta".

Työttömän pitää myös jatkossa raportoida työnhaustaan joka kuukausi.

Näille toimille VM laskee yhteensä 2 000 lisätyöllisen vaikutuksen.

Yhteensä pohjoismaisen työnhaun mallille lasketaan näin ollen 9 400 lisätyöllisen vaikutus, olettaen, että velvoittavat työtarjoukset jäävät historiaan. Hallitus on omissa tiedotustilaisuuksissaan puhunut 9 500–10 000 lisätyöllisestä.

Työn makuun pääsee ainakin yli tuhat uutta TE-toimiston virkailijaa, joiden palkaamisesta hallitus kertoi eilen. 

Myös lilliputtiluokan toimia

Työllisyysvaikutuksia on laskettu sellaisillekin toimille, joita ei varsinaisesti tehdä työllisyyden takia.

Oppivelvollisuusiän pidentämisen kahdella vuodella lasketaan vahvistavan työllisyyttä noin 1 600 henkilöllä tämän vuosikymmenen aikana.

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan noin 70 miljoonalla eurolla vuodessa, minkä pitäisi lisätä työllisyyttä 2 500–3 600 henkilöllä. 

Osa toimista on mittaluokaltaan lilliputtiluokkaa. Aikuiskoulutustuen muutokselle lasketaan 50–250 työllisen vaikutus ja osatyökyvyttömyyseläkkeen uudelle mallille 100–300 työllisen vaikutus.

Pääministeri Marin korosti useaan otteeseen ennen eilen päättynyttä budjettiriihtä, että riihessä on luotava näkymä vähintään 30 000 lisätyölliseen.

Leijonanosa tärkeimmistä toimista ei olekaan vielä saanut taakseen poliittista päätöstä: hallitus sysäsi yli 55-vuotiaiden työllistämisen vielä työmarkkinajärjestöjen pohdittavaksi. Myös paikallisen sopimisen osalta pohdinta jatkuu työmarkkinapöydissä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja