Valmistelussa oleva metsähallituslaki on herättänyt laajaa vastarintaa. Yli 100 000 suomalaista on allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan metsähallituslain pysäyttämistä ja sitä, ettei Suomen luontoa yhtiöitetä.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (Kesk.) sanoo, että adressin esittämät perustelut ovat virheellisiä.
– Adressissa esitetyt perusteet ovat valitettavan virheellisiä. Toistan jälleen kerran, että maa- ja vesialueet pysyvät suoraan valtion omistuksessa. Tälle perustettavalle yhtiölle ei anneta hehtaariakaan maata. Sillä on ainoastaan oikeus hoitaa metsiä ja korjata puuta valtion talousmetsistä. Tämä yhtiökin on 100-prosenttisesti valtion omistama yhtiö, toteaa Brysselistä tavoitettu Tiilikainen.
Ministerin mukaan kansalaisen kannalta katsottuna muutoksia metsien käyttöön ei ole tulossa.
– Jokamiehenoikeudet ja virkistyspalvelut eivät ole millään tavalla uhattuina ja talousmetsistä sitä tuottoa haetaan sen verran kuin budjettipäätökset aina vuosittain edellyttävät. Mitä Suomen valtion mailla tapahtuu, on demokraattisessa kontrollissa ja eduskunnan päätösten varassa jatkossakin.
"Demokratia ei ole vaarassa"
Ministerin mukaan Metsähallituksen hakkuuliiketoiminnan yhtiöittäminen omaksi tytäryhtiökseen ei heikennä demokratiaa.
– Metsähallitus toimii eduskunnan sille asettamien tavoitteiden mukaisesti. Ja näitä tavoitteita on virkistyspalveluiden tuottaminen, luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen ja saamelaiskulttuurin ja poronhoidon vaatimusten edistäminen. Nämä kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet, mitä metsähallituksella on, ne säilyvät ennallaan. Ja ne koskevat tietysti myös Metsähallituksen tytäryhtiötä.
"Kansallisomaisuutta ei myydä ulkomaille"
Metsähallituksen hallinnassa on noin kolmannes Suomen pinta-alasta eli yli 10 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita. Ministeri vakuuttaa, ettei kansallisomaisuutta olla myymässä ulkomaille.
– Valtion maaomaisuudesta päättää viimekädessä eduskunta ja tämä perustettava yhtiö ei siis omista maata ja laissa on määritelty, ettei yhtiö voi sitä saamaansa hakkuuoikeutta siirtää toiselle osapuolelle. Se on 100-prosenttisesti Metsähallituksen käsissä oleva tytäryhtiö.
Ministeri vakuuttaa, ettei tulevaisuudessakaan ole vaaraa siitä, että valtion metsät päätyisivät ulkomaiseen omistukseen.
– En usko, että Suomesta ihan heti löytyy eduskuntaa, joka haluaisi valtion maa- ja vesiomaisuutta lähteä myymään, mutta juuri sen takia tämä yhtiö perustetaan, että pystytään turvaamaan nämä valtion työpaikat nyt sitten vaan valtionyhtiössä. Aikaisemmin työntekijät ovat olleet suoraan Metsähallituksen palveluksessa ja nyt osa heistä siirtyy tytäryhtiön palvelukseen. Tällä tavoin varmistetaan satamäärin valtion työpaikkojen säilymistä tuolla Pohjois- ja Itä-Suomessa.
"Virkistysmetsien hakkuita ei lisätä"
Huolta on herättänyt myös se, että uusia metsäalueita päätyisi tuottovelvoitteen piiriin ja hakkuut kasvaisivat. Ministerin mukaan virkistysmetsien hakkuita ei ole tarkoitus lisätä. Kuitenkin 40 000 hehtaaria Ylä-Lapin virkistysmetsiä ollaan siirtämässä Metsähallituksen peruspääomaan.
– Tuo Ylä-Lapin virkistysmetsäalue siirtyy tänne peruspääomaan, jossa kaikkialla muualla maassa olevat virkistysmetsät jo ovat. Mitä käytännössä tapahtuu noissa virkistysmetsissä, se määritellään luonnonvarasuunnittelussa ja tuo luonnonvarasuunnittelu pysyy aivan ennallaan. Yhtään enempää noista virkistysmetsistä ei hakata puuta kuin tähänkään saakka.
"Kansanedustajat päättävät itse"
Ministeri sanoo, että on kansanedustajien päätettävissä, otetaanko 100 000 suomalaisen huoli huomioon.
– Adressihan kerätään eduskunnalle, joka viime kädessä säätää lait ja tietysti jokainen kansanedustaja kaikesta siitä informaatiosta, jota saa, tekee omat päätöksensä. Itse vastaan siitä, että hallituksen esitys, joka on eduskuntaan annettu, on tasapainoinen ja kestävän kehityksen hengen mukainen ja turvaa Suomen luonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvot jatkossakin.
Metsähallituslain uudistus on parhaillaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä. Valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä (Kesk.) arvioi, että mietintö valmistuu ensi viikon keskiviikkona tai torstaina. Leppä moittii asiasta käynnissä olevaa julkista keskustelua.
"Keskustelu pois raiteiltaan"
– Julkinen keskustelu on ihan poissa raiteiltaan tällä hetkellä eikä sitä enää tässä vaiheessa ehdi oikomaankaan.
Helsingin Sanomat kertoi eilen, että metsähallituslakiin olisi vielä tulossa isoja muutoksia. Esimerkiksi Luontopalvelut -yksikön tehtäviä rajattaisiin ja ympäristöministeriön valta luonnonsuojeluasioissa pienenisi merkittävästi. Ministeri ei ota asiaan kantaa.
– Valiokunnan käsittelyssä olevat asiat eivät ole julkisia ja valiokunta niitä käsittelee. Ja tuo lopputulema aikoinaan tuodaan tietenkin eduskunnan keskusteluun, kuittaa Tiilikainen.
Metsähallituslakia vastustava adressi löytyy täältä.