Mainos

Ministeri Lindströmin nettikolumni: "Meillä ei ole varaa jättää osatyökykyisiä oman onnensa nojaan"

Meillä on tällä hetkellä laskutavasta riippuen arviolta 30 000–40 000 osatyökykyistä työtöntä. Se tarkoittaa, että Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka eivät pysty täysin osallistumaan yhteiskuntaan ja työelämään, kirjoittaa työministeri Jari Lindström.

Näin yrittäjät parantaisivat työllisyyttä. Katso video!

7:43

Se tarkoittaa sitä, että suuri osa työttömien työkykyä heikentävistä sairauksista jää tunnistamatta, jolloin he jäävät myös hoidon ja kuntoutuksen ulkopuolelle.

Se tarkoittaa sitä, että heidän tarpeitaan ei tunnisteta työhakupalveluissa. Se tarkoittaa, että koulutusjärjestelmä toimi heidän kohdallaan.

Se tarkoittaa, että palvelujärjestelmä on pirstalainen, eikä kokonaisvastuuta ole kenelläkään.

Tilanne on karu

Viimeksi asiaa selvittivät Raija Kerätär ja Tuija Oivo Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Heidän tuoreesta raportistaan selviää tilanteen karuus. Selvitys on silmät aukaiseva ja pysäyttävä. Väitän jopa, että raportti on tämän hallituskauden tärkein selvitys.

Osatyökykyisen ja pitkäaikaistyöttömien asemaan on nyt kertakaikkisesti herättävä.

Riihessä teimme jo tärkeitä asioita. Päätimme perustaa valtakunnallisen työkykyohjelman. Sen tarkoituksena on kehittää sellaiset palvelut, jotka tunnistavat pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen.

Myös välityömarkkinoiden kehittymistä pyritään vauhdittamaan julkisten hankintojen avulla. Tässä yhteydessä selvitetään, voiko kunnille ja tuleville maakunnille asettaa lakiin velvoitteen lisätä julkisten hankintojen työllistämisvelvoitteen käyttöä ja vaikeasti työllistettävien palkkaamista yrityksiin.

Työllisyys on kohentunut, mutta tehtävää on vielä

Yhtenä askeleena osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien asiassa oli Lex Lindströmin säätäminen. Se, että sillä saatiin helpotusta pienelle joukolle ihmisiä, on kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä meidän pitää jatkossa tehdä.

Työllisyys on kohentunut merkittävästi. Jopa poikkeuksellisena voidaan pitää sitä, että myös osatyökykyiset ovat päässeet osallisiksi myönteisestä kehityksestä.

Osatyökykyisten työttömien lukumäärä on laskenut nyt 33 kuukautta yhtäjaksoisesti ja edellisen kerran tällä tasolla olemme olleet kesäkuussa 1993. Jos vertaamme tilannetta hallituskauden alussa, on meillä nyt runsaat 10 000 osatyökykyistä työtöntä vähemmän.

Hyvät uutiset olivat tässä. Huonot uutiset ovat siinä, että meillä oli syyskuun lopussa TE-toimistojen tilastojen mukaan lähes 30 000 osatyökykyistä työtöntä.

On myös arvioitu, että ns. kroonisesti työttömistä työkyvyttömiä olisi 26 000–35 000. Mitä pitempään työttömyys on kestänyt, sitä enemmän ja vaikeampia työkykyongelmia ryhmästä löytyy.

Kroonisesti työttömistä lähes puolet on ollut työttömänä vähintään kymmenen vuotta. Huomattava osa työttömistä on käytännössä jo pitkään ollut syrjäytynyt avoimilta työmarkkinoilta ja karkeasti kymmenesosa ei ole ilmeisesti koskaan ollut ns. "oikeissa" töissä.

Työllisyysastetta pystyttävä nostamaan

Kuten sanottu, selvitys on pysäyttävä. Se pakottaa meidät ottamaan kantaa ja toimimaan. Kritiikkinä on esitetty, että näistä asioistahan on puhuttu jo pitkään. Niin on. Siksi haastankin kaikki näin sanovat mukaan ratkaisemaan osatyökykyisten asioita, ei etsimään syyllisiä.

Kun haluamme säilyttää nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltion, on selvää, että työllisyysastetta on pystyttävä nostamaan. Tämän hallituskauden tavoite 72 alkaa olla saavutettu, mutta selvää on, että seuraavalla hallituskaudella tavoitteen on oltava korkeampi. Ja se edellyttää tässä selvityksessä esiin nostettujen ongelmien ratkaisemista.

Tähän kaikkeen selvitys antaa selkeitä ehdotuksia.

Me tarvitsemme palvelujen uudelleenmuotoilun, uudenlaista ajattelua osatyökykyisen mahdollisuudesta osallistua työelämään, yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja välityömarkkinat.

Tulevaisuuden sosiaaliturvaa mietittävä

Raportista esiin nousee myös tarve tarttua asiaan sosiaaliturvauudistuksessa. Meidän täytyy pystyä ratkaisemaan se, miten sosiaaliturva tulevaisuudessa rakentuu.

Selvitys tarjoaa mahdollisuudet tarttua asiaan. Olemme jo ministeri Mattilan kanssa tavanneet työmarkkinakeskusjärjestöjen sekä sote- ja vammaisjärjestöjen edustajat ja järjestöt ovat sitoutu-neet etsimään ratkaisuja osatyökykyisten työllistymiseen ja työssä jatkamiseen.

Myös me Työ- ja elinkeinoministeriössä katsomme välittömästi toimet, joihin ryhdymme. Tulen myös kutsumaan koolle eduskuntaryhmien edustajat pyöreän pöydän keskusteluun tarvittavista toimista ja haastan kaikki sitoutumaan ratkaisujen etsintään yhdessä.

Ratkaisut vaativat tietenkin pitkäjänteistä työtä. Siksi tässä on myös selkeä syöte myös tulevalle hallitukselle työn jatkamisesta. 

Kirjoittaja Jari Lindström (Sin.) on työministeri.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.