Asiantuntijan mukaan Suomen koronatilanne on hallinnassa, mutta parantamisen varaa on.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ryöpytti Ilta-Sanomien haastattelussa Suomen koronapolitiikkaa ja rokotestrategian toimivuutta.
Hän muun muassa luonnehti Suomen päätyneen niiden maiden joukkoon, joissa epidemia ei ole hallinnassa.
HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen näkee arviolle olevan perusteensa, mutta ei allekirjoita kritiikin jyrkkyyttä.
– Ministeri on oikeassa, ettei tilanne ole tarpeeksi hyvä, Lehtonen sanoo.
– Toisaalta tämä tilanne on meillä ollut aika stabiili, olemme pystyneet vakiinnuttamaan tapausten määrän ja rokotuskattavuus on koko ajan pikkuisen kasvanut. Siinä mielessä tilanne on meillä hallinnassa, vaikka ei tarpeeksi hyvä.
– Parempikin tämä tilanne voisi olla ja on varottavat sitä tilannetta, ettei tämä kehitys lähde huonompaan suuntaan, hän sanoo.
Lue myös: Krista Kiuru IS:lle: "Olemme päätyneet sellaisten maiden joukkoon, joissa epidemia ei ole hallinnassa"
”Ihan kasin kouluarvosanaan pääsee”
Kiuru kritisoi myös rokotestrategiaa ja hidasta päätöksentekoa.
Lehtosesta kritiikissä on pohjansa, mutta epäonnistumiseksi hän ei tilannetta luonnehdi. Hänestäkin kesällä päätökset olivat voineet tulla nopeammin ja esimerkiksi yli 12-vuotiaiden rokottaminen olisi voitu aloittaa ennen kesälomia. Myös rokotepassi olisi hänestä ollut hyvä saada käyttöön aiemmin.
– Ehkä noin kokonaisuutena kuitenkin rokotusjärjestelmä on ihan hyvin toiminut. Ihan kasin kouluarvosanaan pääsee, ehkä vähän ylikin, mutta aina on parantamisen varaa.
Lue myös: Pahanilmanlinnuksi leimattu Krista Kiuru ihmettelee vitkastelua koronarajoituksissa: Alueilla on työkalut, joilla tartuntaryppäät voi taltuttaa
Kiurun mukaan hitaus heikensi rokotekattavuutta
Krista Kiurun kritiikki rokotepäätöksenteon hitauteen kytkeytyi siihen, kuinka nopeasti koronarokotteiden annosväli lyhennettiin. Hän katsoo pitkän annosvälin ja sen lyhentämisen myöhäisyyden liittyvän heikkoon rokotekattavuuteen.
– Pitkä annosväli johti siihen, että monet nuoret olivat vailla kakkosrokotetta elokuussakin, ja aika valoisa käsitys epidemian tulevista vaiheista johti siihen, että moni nuori ihminen ei pitänyt rokotesuojan hankkimista niin olennaisena asiana, hän sanoo Ilta-Sanomille.
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet on sitä mieltä, ettei pitkä annosväli olisi merkittävä syy rokotekattavuuden heikkouteen.
– Minä näen isoimman ongelman ottamatta jääneissä rokotteiden ykkösannoksissa. Enemmän miettisin keinoja, miten ykkösannoksia saataisiin isommalle osalle väestöä, hän kertoo.
Hänestä rokotteen annosvälin lyhentämisessä onnistuttiin verrattain hyvin, kun Suomeen saatavien rokotteiden määrä kasvoi. Silloin annosväliä lyhennettiin ja yhä useampi sai rokotteen suojaamaan maahan saapuneelta deltavariantilta.
– En tässä isoa menetettyä tilaisuutta jälkeenpäinkään näe, hän toteaa.
Lue myös: MTV Uutisten kysely: Viisi prosenttia suomalaisista ei aio ottaa koronarokotetta – näin he jakautuvat eri puolueisiin ja tässä ovat syyt
Rämet toivoo ennakointia tulevaan päätöksentekoon
Rämetin mukaan kyselytutkimukset eivät tue ministerin näkemystä siitä, että nuoret tai muutkaan jättäisivät koronarokotteen ottamatta asenteiden vuoksi. Kyselyiden perusteella yli 90 prosenttia väestöstä on ottanut tai aikoo ottaa kummatkin koronarokotteet.
Se, etteivät nämä rokotusaikeet toteudu yhtä hyvin kuin kyselytutkimukset ennakoisivat, on Rämetistä se seikka, johon pitää puuttua. Rokotteesta täytyy hänestä tehdä mahdollisimman helposti otettava. Rokotteita voisi tuoda hänestä tarjolle oppilaitoksiin, tapahtumiin ja muihin paikkoihin, joissa myös rokotteen tarvitsevat henkilöt oleskelevat.
Haastattelussa Rämet toivoo, että päätöksenteon nopeudessa katsottaisiin menneisyyden sijaan eteenpäin. Hän toivoo, että alaikäisten rokottamisesta tehtävissä päätöksissä pohdinta ja valmistelu tehtäisiin jo ennen Euroopan lääkeviraston todennaköistä päätöstä laajentaa ehdollinen myyntilupa koskemaan myös 5–11-vuotiaita lapsia. Hänen toiveissaan olisi, että jos päätös rokottamisesta tulee, saataisiin itse rokotukset käyntiin jo ennen joululomia ja yhteistä joulunaikaa isovanhempien ja muiden läheisten kanssa.