Minilennokkien sopimukset eivät estä käyttöä kaksoiskansalaisilta

Ulkomailta hankittujen asejärjestelmien sopimukset eivät rajoita järjestelmien käyttöä kaksoiskansalaisilta, sanoo hallitusneuvos Jari Takanen puolustusministeriöstä. Esimerkiksi Kainuun prikaatissa olevien israelilaisten minilennokkien sopimus kieltää niiden myymisen, siirtämisen ja niistä tietojen antamisen kolmannelle osapuolelle.

Takasen mukaan MUAS-minilennokkien kaksi osapuolta ovat Israel ja Suomi, kolmansia osapuolia ovat taas kaikki muut maat ja yritykset. Minilennokkien sopimuksessa ei ole määritelty mitään maata erityisesti kolmanneksi osapuoleksi.

– Ei sopimus liity millään tavalla kaksoiskansalaisiin. Se ei rajoita käyttöä keneltäkään, joka on Suomen palveluksessa, Takanen sanoo.

Hänen mukaansa vastaavia sopimuksia on kaikissa asejärjestelmissä.

– Samanlaista (sopimusta) edellytetään, jos Suomesta viedään vaikka Ruotsiin. Sillä halutaan estää, ettei mikään päädy ei-toivottuihin käsiin.

Aiemmin torstaina puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi, että MUAS-minilennokkien kauppasopimus voisi antaa loogisen selityksen Kainuun prikaatin kouluttajan toiminnalle. Hän sanoi, että kauppasopimuksissa rajataan tietojen luovuttaminen kolmansille osapuolille jopa kolmansia maita luetellen.

Kainuun prikaatissa varusmiehille oli tammikuussa kerrottu koulutuksessa, ettei minilennokkikoulutukseen otettaisi kaksoiskansalaisia turvallisuussyistä. Kouluttaja oli maininnut asiasta, ja myös koulutuksen diaesityksessä oli lukenut ranskalaisella viivalla "ei kaksoiskansalaisille".

Hallitus aikoo säätää turvallisuusselvitystä

Hallitukselta tulee loppukeväästä esitys kaksoiskansalaisuutta koskevista virkamieslainmuutoksista ja siihen liittyvistä turvallisuusselvityslainmuutoksista, kertoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnan kyselytunnilla.

Hallituksen esitysluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle lähiaikoina.

– Tarkoitus on hakea nykyistä selkeämmät toimivaltuudet turvallisuusviranomaisille saada ja ottaa arvioinnissaan huomioon turvallisuusselvityksen kohteena olevan henkilön ulkomaan sidonnaisuudet, sanoi oikeusministeri Jari Lindström (ps.) kyselytunnilla.

– Lisäksi pyritään parantamaan viranomaisten mahdollisuuksia toimittaa nimittävälle viranomaiselle tai muulle tehtävään valitsevalle henkilölle havainnot, jotka voivat vaikuttaa henkilön luotettavuuden arviointiin.

Niinistö kiistää yhä Ylen tiedot

Jussi Niinistön mukaan kaksoiskansalaisuutta ei pysty selvittämään nykymuotoisessa turvallisuusselvityksessä, jos henkilö ei sitä itse kerro. Perusmuotoisen turvallisuusselvityksen hakemuslomakkeessa kysytään esimerkiksi aiempia kansalaisuuksia ja mahdollista kaksoiskansalaisuutta.

– (Turvallisuusselvityksessä) kysytään, mitä kansalaisuuksia on ollut, mutta ei ole juridista velvoitusta kertoa kaksoiskansalaisuudesta. Tämä on ongelma, Niinistö sanoi STT:lle.

Näin hän selvittää blogissa esittämäänsä väitettä, jonka mukaan turvallisuusselvityksessä ei selvitetä kaksoiskansalaisuutta. Ylen uutisen mukaan turvallisuusselvityksessä ilmi käynyt Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus taas tarkoittaa sitä, että henkilöä ei oteta töihin Puolustusvoimiin. Niinistön mukaan kaksoiskansalaisuus ei vaikuta turvallisuusselvityksen tulokseen.

Lue myös:

    Uusimmat