Lakiesitys: Kaksoiskansalaisille ei virkakieltoa, ulkomaansidonnaisuuksia selvitetään

Hallitus haluaa selvittää valtion virkojen hakijoiden ulkomaansidonnaisuuksia nykyistä laajemmin. Hallitus antoi eduskunnalle torstaina esityksen valtion virkamieslain muuttamiseksi tältä osin. 

Uuden lain myötä kaikkia valtion turvallisuuden kannalta merkityksellisiä virkoja täytettäessä voitaisiin selvittää henkilön ulkomaansidonnaisuudet ja arvioida niihin liittyvät riskit. 

Ehdotuksen mukaan myös Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoiden valintakriteereitä koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että upseerin virkaan tähtääviin opintoihin opiskelijaksi voitaisiin valita vain riippumattomuuden ja luotettavuuden vaatimukset täyttävä henkilö. Vastaavat muutokset tehtäisiin Poliisiammattikorkeakoulua koskevaan lakiin sekä rajavartijakoulutusta koskevaan lakiin. 

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. 

Osa hallitusohjelmaa 

Kaksoiskansalaisuuteen liittyvät kysymykset ovat aiheuttaneet vilkasta keskustelua tänä vuonna. Keskustelua nostatti muun muassa Ylen helmikuussa julkaisema uutinen, jonka mukaan Kainuun prikaatin varusmiehille oli kerrottu, etteivät kaksoiskansalaiset pääse minilennokkikoulutukseen turvallisuussyistä. 

Nyt esitetyt lakimuutokset perustuvat pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus tarkentaa kaksoiskansalaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä. 

– Asiaa valmisteltaessa päädyttiin ulkomaansidonnaisuuksiin liittyvien turvallisuuskysymysten yleisempään tarkasteluun sen sijaan, että säädettäisiin kaksoiskansalaisia koskevasta virkakiellosta eräisiin Suomen kansalaisuutta edellyttäviin virkoihin, valtiovarainministeriö kirjoittaa tiedotteessaan. 

Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtajan Tuula Majurin mukaan kaksoiskansalaisia koskeva, laajalle ulottuva virkakielto olisi ollut kohtuuton ja ongelmallinen toimenpide. Hän muistuttaa, että kaksoiskansalaisuus sinänsä ei ole turvallisuusriski. 

– Näin laajalle ulottuvalle virkakiellolle kaksoiskansalaisten osalta ei löydy hyväksyttäviä perusteita. Siinähän oltaisiin puututtu syvästi yhdenvertaisuuteen, Majuri sanoi STT:lle. 

Kansalaisuus tarpeen yhä useammin 

Lainmuutoksen yhteydessä on tarkoitus lisätä myös niiden virkojen ja tehtävien määrää, joihin valittavilta edellytetään Suomen kansalaisuutta. Lakimuutoksen jälkeen Suomen kansalaisuutta vaativia virkoja ja tehtäviä olisi noin 250 enemmän kuin nyt voimassa olevassa valtion virkamieslaissa säädetään. 

Muutoksen jälkeen Suomen kansalaisuutta edellytettäisiin noin 23500 virassa tai tehtävässä. Suomen kansalaisuutta koskeva vaatimus täyttyisi myös silloin, kun henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi yhden tai useamman muun valtion kansalaisuus. 

Kaikkiaan valtion leivissä oli viime vuoden lopussa noin 73000 henkilöä.

Lue myös:

    Uusimmat