MTV:n Uutisaamussa vieraillut Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan isku Mustanmeren laivastoon on todennäköisesti suurempi kuin Venäjä myöntää ja jälleen uusi isku myös Venäjän arvovallalle.
Venäjä kertoi lauantaina torjuneensa iskun Krimillä sijaitsevaan Sevastopolin satamaan, jossa sijaitsee Venäjän Mustanmeren laivaston päämaja. Venäjän mukaan iskussa vaurioitui yksi alus. Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö uskoo, että isku on todennäköisesti aiheuttanut paljon suurempia vahinkoja Venäjän laivastolle kuin Venäjä on antanut ymmärtää.
Käihkön mukaan sosiaalisessa mediassa kiertävä kuvamateriaali osoittaa Venäjän Mustanmerenlaivaston lippulaivan Amiraali Makarovin saaneen iskun. Tämä on Venäjälle ennen kaikkea arvovaltatappio.
– Kyllähän se on nöyryytys, että Ukraina on taas kerran pystynyt yllättämään, kirpaisee.
Venäjä hakee kansainvälistä huomiota ja parempia neuvotteluasemia
Venäjä ilmoitti viikonloppuna vetäytyvänsä heinäkuussa tehdystä sopimuksesta, joka on turvannut viljankuljetukset Ukrainan satamista. Käihkö arvelee Sevastopoliin tehdyn iskun osaltaan vaikuttaneen Venäjän päätökseen jäädyttää sopimus.
Käihkön mukaan Venäjä pyrkii sopimuksen jäädyttämisellä palaamaan neuvottelupöytiin, jossa se voi esittää uusia vaatimuksia ja saada kansainvälistä näkyvyyttä. Venäjä on jo aiemmin ilmoittanut, että se ei välttämättä jatka sopimusta, jonka oli tarkoitus olla voimassa marraskuulle saakka. Kansainvälisen näkyvyyden saaminen on Venäjälle tärkeää etenkin sisäpoliittisesti.
– Kansainvälinen näkyvyys on hyväksi Vladimir Putinille, jotta hän pystyy kotiyleisölle sanomaan, että meillä on edelleen valtaa, Käihkö sanoo.
Hän uskoo, että neuvottelut viljanviennin jatkamiseksi aloitetaan uudelleen ja Venäjä pyrkii saavuttavamaan niissä myönnytyksiä itselleen. Samalla Venäjän on mietittävä omaa kansainvälistä asemaansa, jossa ystävät ja liittolaiset ovat käyneet vähiin. Venäjä on luvannut köyhimmille maille omaa ruoka-apuaan lepytelläkseen esimerkiksi Afrikan maita, jotka muuten saisivat viljaa Ukrainasta. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että viljakuljetusten keskeytyminen vaarantaa maailman ruokahuollon.
– Tietysti tässä hintana on se, että meillä on miljoonia ihmisiä etenkin köyhissä maissa, jotka tulevat kärsimään tästä.
Millainen sodan tilanne on nyt?
Yksi sodan polttopisteistä on Hersonin alueella Etelä-Ukrainassa. Tarkkoja tietoja joukkojen liikkeistä alueella ei ole, sillä Ukraina ei turvallisuussyistä jaa tietoa omasta etenemisestään.
– Sota on selkeästi hidastunut viime viikkoina, Käihkö toteaa.
Käihkön mukaan viime viikolla spekuloitiin sillä, peräytyykö Venäjä Hersonin kaupungista vai ei. Herson oli ensimmäinen Venäjän valloittama suurkaupunki sodan alussa ja sillä on suuri strateginen merkitys.
– Nyt näyttää siltä, että siviilejä on vedetty pois, mutta sotilaita on viety sinne. Näyttää siltä, että Venäjä aikoo taistella Hersonista tilanteessa, joka on sille aika epäedullinen.
Epäedullinen tilanne liittyy etenkin huoltotilanteeseen, joka on heikentynyt Ukrainan iskettyä huoltolinjoina käytettyihin Dnepr-joen siltoihin. Talven tulo lisää huollon tarvetta entisestään.
– Tilanne käy Venäjälle päivä päivältä heikommaksi, mutta hinta sille, että Venäjä vetäytyisi voi olla poliittiselle johdolle vielä liian kova.
Hersonin valtaamisesta on ennakoitu Mariupolia vastaavaa kaupunkitaistelua. Käihkön mukaan tilanne on kuitenkin erilainen jo pelkästään venäläisten taistelutahdon ja moraalin vuoksi.
– Mariupoliin lensi helikoptereilla ukrainalaisia sotilaita, jotka varmasti tiesivät, että kyseessä on yksisuuntainen lippu. On vaikea kuvitella, että venäläiset samalla tavalla toimisivat Hersonin kohdalla.
Joka tapauksessa kaupunkitaistelu on Käihkön mukaan julmaa, ja yleensä etu on puolustajalla. Hän muistuttaa, että Hersonissa on myös edelleen siviilejä ja kaupunki kärsisi taistelusta todennäköisesti pahasti.
Käihkö uskoo, että Ukrainalla on kuitenkin mahdollisuudet saada vallattua Hersonin kaupunki takaisin.