Turkin ja Syyrian tuhoisa maanjäristys on vaatinut jo yli 25 000 ihmisen hengen ja aiheuttanut mittaamatonta aineellista tuhoa. Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut suunnittelujohtaja Jussi Vaiste A-insinöörit oy:stä sanoo, että sitkeys on tärkein maanjäristyksen kestävien talojen suunnittelussa.
Voimakkuudeltaan 7,8 maanjäristys iski varhain maanantaiaamuna eteläiseen Turkkiin lähelle Syyrian rajaa. Pahimmista tuhoista Turkin puolella on kärsinyt Gaziantepin maakunta samannimisen miljoonakaupungin ympäristössä. Tuhot ovat laajoja myös Hatayn maakunnassa.
– Tämä maanjäristys on poikkeuksellisen suuri. Tällä alueella ei ole nähty näin voimakasta järistystä pariintuhanteen vuoteen. Siellä on hajonnut linnoja, jotka ovat kestäneet 2000 vuotta, sanoo suunnittelujohtaja Jussi Vaiste A-insinöörit oy:stä.
Henkilövahinkoja on lisännyt merkittävästi se, että järistys tapahtui keskellä yötä, jolloin ihmiset olivat sisällä kodeissaan nukkumassa. Sisällissodasta kärsivästä Syyriassa arvellaan yli viiden miljoonan jääneen kodittomaksi järistyksen seuraksena, Turkissa noin miljoonan.
Miksi yksi talo pysyy pystyssä ja toinen sortuu?
Televisiokuvista tuhoja seurannut katsoja on saattanut ihmetellä, miksi joillakin alueilla iso osa suurista kerrostaloista on tuhoutunut maan tasalle, mutta aivan vieressä toinen kerrostalo seisoo pystyssä, ehkä jopa näennäisen hyväkuntoisena.
– Osa rakennuksista on kaatunut sivusuunnassa. Kuvissa näkyy myös rakennus, joka on pysynyt muuten ehjänä, mutta ratkennut hieman perustusten yläpuolelta. Tässä kyseisessä rakennuksessa on jäänyt sellainen asia miettimättä, että mitä tapahtuu, kun maanjäristysvoimat ylittävät.
Osa rakennuksista on luhistunut suoraan alaspäin.
– Pilarit tai kantavat seinät eivät yksinkertaisesti pysty kantamaan sitä kuormaa, jonka maanjäristys niille aiheuttaa, Vaiste sanoo.
Vaiste painottaa sitkeyden merkitystä, kun taloja suunnitellaan maanjäristysalueelle.
Sitkeys tarkoittaa sitä, että rakennus ei saa kärsiä nopeaa luhistumista. Olen joskus ajatellut sitkeyttä siten, että jos minulla olisi rautatanko, pystyisin vääntämään sitä monta kertaa ylös ja alas eikä se silti menisi poikki. Jos minulla olisi huonekaluputki, ja taittaisin sen kerran polvea vasten se katkeaisi kertalaakista, Vaiste kuvailee.
Vaiste sanoo, että tämä selittää sitä, miksi yksi talo saattaa jäädä pystyyn, vaikka muut ympäriltä sortuisivatkin.
– Niissä on pystytty toteuttamaan sitkeän toiminnan rakenne.
Myös rakennuksen ikä vaikuttaa asiaan. Useat pystyyn jääneet talot ovat uusia.
– Turkkilaiset heräsivät valtaviin riskeihin todenteolla 2000-luvulla ja vuonna 2007 rakennusmääräykset uudistettiin. Viimeiset päivitykset ovat vuodelta 2019, ja nyt määräykset ovat maailman tiukimpia, Vaiste kertoo.
Vaisteen mukaan määräyksiä noudatetaan investointiarvoltaan suurissa rakennushankkeissa hyvin tiukasti, mutta pienemmissä vaihtelevasti.
Teoriassa on mahdollista rakentaa kaikista suurimmatkin maanjäristykset kestävä rakennus.
– Jos voimakkuus menee yhdeksään, silloin rakentaminen alkaa olla hankalaa ja erittäin kallista, mutta sekin on mahdollista.
"Turkkilaisilla on kova itseluottamus"
Vaiste on ollut A-Insinöörien mukana useissa eri maissa suunnittelemassa muun muassa voimalaitoksia järistysherkille alueille, muun muassa Turkkiin, johon hänen edustamansa yritys A-insinöörit on suunnittelut yhteensä kolme voimalaitosta. Hän sanoo, ettei läheskään kaikilla turkkilaisilla erityisesti pientalojen rakentajilla ja suunnittelijoilla ole tarvittavaa ammattitaitoa.
– Turkissa ihmisillä on kova itseluottamus. Jos on koulutukseltaan vaikka leipuri ja haluaa perustaa rakennusliikkeen, rakentaa talon ja myydä asunnot, se on ihan ok. Siellä ei välttämättä rakennusten suunnittelijoilla ja urakoiden toteuttajilla ole tarvittavaa ammattitaitoa. Erityisesti pieniin kohteisiin pystyy tarttumaan helposti, vaikka ei olisi alan koulutusta.
Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus rakentamisesta Turkissa.
– Isoissa kohteissa taas osaaminen on todella hyvällä tasolla, Vaiste sanoo.
Katso myös: Mannerlaattojen voima yhdessä videossa: Turkin maaseudulla kilometrien halkeama
0:56
