"Heidän olisi pitänyt valmistautua tähän ensi tilassa. Se, että meidän alueemme on maanjäristysaluetta, oli tiedossa. Tämä ei ollut yllätys."
Turkin oppositio sekä monet turkkilaiset sosiaalisessa mediassa ovat arvostelleet presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallintoa avun hitaasta järjestämisestä katastrofialueille Kaakkois-Turkissa.
Kysymyksiä on herättänyt sekin, miksi laajoja tuhoja ei pystytty estämään. Asiantuntijat olivat varoitelleet suuren järistyksen olevan tuloillaan, ja turkkilaisilta on kerätty erityistä maanjäristysveroa jo yli parikymmentä vuotta.
Maanantaina ensimmäinen maanjäristys ravisteli Turkin kaakkoisosaa ja Pohjois-Syyriaa surmaten Turkissa yli kolmetuhatta ihmistä. Järistyksen voimakkuus oli 7,8. Uhriluku on noussut jatkuvasti ja jälkijäristykset jatkuneet.
Erdoganilla ja hänen AK-puolueellaan on kova paine onnistua katastrofin jälkihoidossa: Erdoganin valtakauden jatkumisen ratkaiseviin vaaleihin on aikaa enää hieman yli kolme kuukautta.
"Odotamme toivottomina"
Kun ensimmäisestä voimakkaasta järistyksestä oli kulunut jo yli vuorokausi, odoteltiin joillain alueilla yhä pelastustyöntekijöitä ja Turkin katastrofiviraston (AFAD) pelastusjoukkoja. AFADin antamien tietojen mukaan tiistai-iltapäivään mennessä oli pelastettu jo yli 8 000 ihmistä tuhansista romahtaneista rakennuksista.
Monin paikoin ihmiset yrittivät silti pelastaa raunioihin jääneitä paljain käsin ja paikalle tuomillaan työkoneilla. Sateet vaikeuttivat pelastustöitä.
Lue lisää: Unescolta apua maanjäristyksestä kärsineisiin maailmanperintökohteisiin
Hatayn maakunnassa Syyrian rajalla sijaitsevassa 200 000 asukkaan Antakyan kaupungissa ensimmäisiä pelastajia odotettiin vielä melkein vuorokausi ensimmäisen järistyksen jälkeen. Silminnäkijöiden mukaan järistys romahdutti puolet kaupungin keskustasta.
– Sekä AFADin johtaja että presidentti (Erdogan) antavat lausuntoja, joiden mukaan kaikkialle on toimitettu apua. Ihmiset kuitenkin yrittävät itse tehdä pelastustöitä. Kaupunki on ypöyksin. Ihmiset toivat itse tänne työkoneita, niitä ei ole lähetetty tänne. Ei ole pelastustyöntekijöitä, ei AFADia, ei ketään, sanoi vasemmistolaisen TIP-puolueen kansanedustaja Baris Atay Sözcü-lehdessä tiistaina.
Antakyassa asuvan Cuma Aksanin mukaan hänen raunioiden alle jääneitä sukulaisiaan ei ole voitu vieläkään pelastaa.
– Odotamme toivottomina, hän viestitti STT:lle Whatsappissa tiistaina keskipäivällä.
Hän säästi puhelimensa akkua, koska sähköä ei ollut saatavilla. Tankkausasemilla öljykin alkoi loppua, joten tyhjentynyttä akkua ei kohta voisi ladata myöskään autosta. Perhe vietti yön taivasalla autoissa. Loppuviikolle on alueella luvattu pakkasta.
Monet asukkaat myös Malatyasta ja Kahramanmarasista julkaisivat samanlaisia viestejä Twitterissä: minkäänlaista apua ei ollut tullut.
Antakyan kaupunkiin ei ilmeisesti ole päässyt lentoteitse. Istanbulin lentokentiltä kaikki lennot kaupunkiin oli tiistaina peruttu. Toimittaja Ibrahim Haskologlu julkaisi Twitterissä videon, jolla kaupungin lentokentän kiitorata näytti vaurioituneen pahasti, vaikka se olisi kuulunut rakentaa maanjäristysturvallisesti tiedossa olleen järistysriskin vuoksi.
Lue myös: Voimakkaan maanjäristyksen jälkeen raportoitu lukuisista jälkijäristyksistä – silminnäkijä kuvailee pelottavaa tilannetta: "Kovia ääniä kuului kaikkialta"
"Hallinnon olisi pitänyt valmistautua"
Pelastajia odotettiin yhä tiistaina myös 260 000 asukkaan Adiyamanin kaupungissa Kaakkois-Turkin kurdienemmistöisellä alueella. Alueen oppositiopoliitikot vaativat televisiossa pelastajia ja viranomaisia paikalle myöhään maanantai-iltana.
Suomessa asuva 52-vuotias adiyamanilainen Abdurrahman Güzel kertoi STT:lle, että hän odotti perheensä kanssa huolestuneena tietoja raunioihin jääneistä sukulaisista Adiyamanissa.
– Kun viimeksi saimme viestiteltyä Whatsappin kautta myöhään eilen illalla, apua ei ollut vieläkään saapunut. Vaimoni nuori sukulainen ja hänen raskaana oleva vaimonsa ovat myös raunioiden alla, kuten monet muutkin tuntemamme ihmiset. Omasta lähipiiristämme olemme kuulleet ainakin satojen ihmisten odottavan apua raunioiden alla, Güzel kertoi.
– On tapahtunut katastrofi, ja hallinnolla on siihen osuutensa. Heidän olisi pitänyt valmistautua tähän ensi tilassa. Se, että meidän alueemme on maanjäristysaluetta, oli tiedossa. Tämä ei ollut yllätys, Güzel sanoi.
Tunnettu seismologi varoitti jo kaksi vuotta sitten
Turkin johtava maanjäristysasiantuntija, seismologi Naci Görür, varoitti tulevasta järistyksestä juuri Kahramanmarasin alueella jo kaksi vuotta sitten. Maanantain ensimmäisen järistyksen keskus oli Kahramanmarasin lähistöllä.
Görür kertoi maanantai-iltana Fox-uutiskanavan haastattelussa valmistaneensa tiiminsä kanssa varautumissuunnitelman nimenomaan Kaakkois-Turkin alueelle.
– Veimme sen valtion suunnitteluvirastoon, mutta sitä ei hyväksytty. Tarjosimme sitä Turkin tieteelliselle ja teknologiselle tutkimusneuvostolle Tübitakille, mutta se hylättiin. Ponnistelimme todella, puhuimme tästä televisioissa, Twitterissä ja joka paikassa, Görür kertoi.
Görürin varoituksista kirjoitti viime vuonna muiden muassa riippumaton Duvar-uutissivusto. Görürilla on myös Twitterissä miljoona seuraajaa.
Lue lisää: Suomalainen Jussi Hirsikoski heräsi yli tuhat kuolonuhria vaatineeseen maanjäristykseen – jälkijäristykset jatkuvat Turkissa edelleen
Oppositio kysyy maanjäristysverojen kohtalosta
Kuten jokaisen suuremman maanjäristyksen jälkeen, tälläkin kertaa Turkin oppositio kysyi erityisen maanjäristysveron käytöstä: mitä rahoilla on tehty, miksi myös valtion rakennuksia ja infrastruktuuria on tuhoutunut, miksi apu uhreille on viivästynyt ja eikö rahoilla olisi voitu estää näin laajamittainen tuho.
Kuitenkin esimerkiksi ainakin Hatayn maakunnassa kaksi valtiollista sairaalaa romahti järistyksissä ja Antakyan eli Hatayn lentokenttä jouduttiin sulkemaan.
Maanjäristysveroa on kerätty Turkissa siitä lähtien, kun 17 000 ihmistä kuoli maan tuhoisimmassa maanjäristyksessä Istanbulin lähistöllä vuonna 1999. Rahat on tarkoitettu rakennusten ja infrastruktuurin vahvistamiseen sekä kansalaisten ja viranomaisten maanjäristysvalmiuden kehittämiseen.
Cumhuriyet-lehti muistutti tiistaina, että veroja on tähän mennessä kerätty yli neljän miljardin euron edestä. Kun oppositio viimeksi kysyi maanjäristysrahojen käytöstä viime vuonna silloiselta valtiovarainministeriltä Lütfi Elvanilta, vastaus oli epämääräinen.
– Tiettyihin menoeriin tai hankkeisiin ei kohdisteta määrärahoja tiettyjä tuloja vastaan, ja kaikki (tulot) käytetään kattamaan kaikki henkilöstömme palvelemisesta aiheutuvat kulut, hän vastasi.
Kiinniottoja provosoivista somepäivityksistä
Turkissa hallinnon arvostelua hillitsevät pelko seuraamuksista ja se, että maassa toimii vain harvoja riippumattomia medioita.
Turkin viranomaiset ottivat tiistaina kiinni ainakin neljä ihmistä "provosoivien" somepäivitysten vuoksi, koska heidän mukaansa ne lietsoivat pelkoa ja paniikkia. Tutkinnat aloitettiin ainakin kymmenistä henkilöistä, kertoi riippumaton Bianet-uutissivusto.