S-ryhmä saa vuodessa satojatuhansia työhakemuksia. Viime vuoden lopulla yritys kokeili noin 1500 henkilöä työllistävällä pääkonttorillaan täysin anonyymiä työnhakua. Tuolloin asiantuntijan tehtävään valittiin Anni Loukaskorpi.
– Poistin omista hakupapereista nimitiedot, iän, sukupuolen ja kuvan, kertoo vastuullisuusastiantuntija Anni Loukaskorpi.
Miltä se tuntui hakea anonyymisti työpaikkaa?
– Siitä tuli sellainen olo, että hyvä, että työnantaja, tuleva työnantaja, ajattelee näitä asioita ja varmasti tällä voi olla vaikutusta siihen, että esimerkiksi joitain syrjiviä asenteita ja ennakkoluuloja, mitä ihmisillä saattaa olla, niin ne eivät näkyisi hakuprosessissa, ja että kaikki olisivat samalla viivalla, Loukaskorpi pohtii.
– Se alkaa enemmän puhtaalta pöydältä, kun ei tiedä, kenet kohtaa – muuta kuin sen, että näkee minkälaisella taustalla ihminen tulee töihin, kertoo S-ryhmän henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
Tarkoituksena purkaa ennakkoluuloja
Jäikö joku itse kiinni omista asenteistaan?
– Kyllä jäi. Se on ihan selvää, että pohti sitä, että olisinko voinut kutsua haastatteluun vai jättää kutsumatta, että kyllä se toi sen näkyväksi, Nikula sanoo.
– Haluaisin uskoa siihen, että olisimme päätyneet samoihin henkilöihin joka tapauksessa. Testin ydin oli enempikin se, että herättää ajatuksia ja purkaa ennakkoluuloja, Nikula jatkaa.
Nikulan mukaan S-ryhmä saa vuodessa satojatuhansia työhakemuksia. Nimeä yritys aikoo kysyä jatkossakin, mutta sukupuolettomuus saa osakseen kiitosta.
– Työelämässä olen huomannut, että sukupuolella saattaa olla useinkin väliä. Esimerkiksi ihan se, että minkälaisiin työtehtäviin päätyy työyhteisön sisällä.
Elisalla käytäntö ollut jo pidempään
Ensi vuoden alussa S-ryhmä laajentaa iättömän ja sukupuolettoman työnhaun myös tänne kauppatasolle ja toivoo, että muut yritykset tekisivät samoin.
– Loppujen lopuksi ihmettelen, että miksi me emme ole tehneet poistoa aikaisemmin tehneet sitä poistoa. Sillä on varmaan joku vanha historian peru, että sitä on kysytty, koska mielestäni sillä ei ole mitään merkitystä, Nikula sanoo.
Muitakin esimerkkejä löytyy. Teleoperaattori Elisa on tehnyt samaa jo parisen vuotta.
– Itse asiassa mä toivon, että se on normaali systeemi ja uskon, että siitä tulee normaali kaiken aikaa, mutta lähtökohta on se, että sukupuolta ja ikää ei kysytä. Nehän eivät ole niitä kriteereitä, joilla ihminen selviää tehtävässä, toteaa Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho.
– Täysi-ikäisyys joudutaan kysymään, koska se on tarpeen monessa tehtävässä, Ranta-aho huomauttaa.