Tunnettu ruotsalaispoliitikko arvioi Erdoganin ja Putinin ystävyyden olevan Suomen ja Ruotsin Nato-jarrun takana: "Hän käyttää kurdeja tekosyynä"

Valtiopäiväedustaja Amineh Kakabaveh on kotimaassaan Ruotsissa tunnettu poliitikko. Nuoruudessaan hän taisteli kurdien Peshmerga-joukoissa Irakin ja Iranin vuoristoseuduilla.

Kakabaveh vaatii, että Suomi ja Ruotsi eivät anna periksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanille vaan jatkavat kurdimyönteistä politiikkaansa.

– Minulla on tuttuja Suomessa. Olen tulossa Turkuun, ja olen ollut Helsingissä monta kertaa. Tapaamme sanoa, että Suomi ja Ruotsi ovat kurdien veljiä ja siskoja. Ja siksi Erdoğan on niin vihainen, Kakabaveh arvioi Iltalehden ja Kauppalehden yhteishaastattelussa.

Kakabaveh sanoo tiukasti, että Suomi ja Ruotsi eivät voi heittäytyä rähmälleen Turkin presidentin eteen.

”Ruotsin ja Suomen pitää pistää näille vaatimuksille stoppi. Ruotsi ja Suomi ovat historiassaan sitoutuneet kansainvälisiin sopimuksiin ja pitävät huolta pakolaisista. Erdoğan ei voi sanella meille eikä teille, mitä haluamme tehdä pakolaispolitiikassamme.”

Ruotsalaispoliitikko toivoo, että naapurukset asettuvat Erdoğania vastaan ”käsi kädessä”.

– Erdoganin suhteen minulla ei ole mitään odotuksia, mutta minulla on odotuksia demokraattisille maille, kuten Suomelle ja Ruotsille ja EU:lle, että ne vastustavat häntä, Kakabaveh painottaa.

Taistellut kurdijoukoissa nuorena

Kakabaveh sanoo olevansa sosialisti, feministi ja itsenäinen kurdinainen. Hän pakeni Ruotsiin 18-vuotiaana vuonna 1992.

Sitä ennen hän oli saanut kohdata Iranin hallinnon kurdivainon.

Kakabaveh kertoo, miten viranomaiset olivat vaatineet hänen isäänsä naittamaan tyttären 12–13-vuotiaana, koska tämä ei käyttänyt huntua. Vaatimukseen isä ei suostunut. Tytär sai valita, jääkö hän kotiin vai pakeneeko hän vuorille Peshmerga-sissien luokse.

– Isä sanoi, että he murhaavat sinut ja minut joka tapauksessa. Voit yhtä hyvin paeta.

Isä joutui rangaistuksesi ilmoittautumaan viranomaisille joka päivä kymmenen vuoden ajan vakuuttaakseen, ettei hän ole liittymässä Peshmerga-joukkoihin.

Tytär tarttui puolestaan aseeseen 17-vuotiaana ja toimi ryhmänsä johtajan henkivartijana.

– Myös veljeni oli Peshmerga-joukoissa, samoin setäni ja serkkujani. Ja he taistelivat naisten oikeuksien puolesta.

Ruotsin eduskunnassa eli valtiopäivillä Kakabavehilla on ratkaiseva asema.

Kurdi Kakabaveh valittiin syksyllä 2018 valtiopäiville vasemmistopuolueen listalta. Hänet erotettiin puolueen eduskuntaryhmästä riitojen takia, mutta hän jatkaa valtiopäivillä sitoutumattomana edustajan – tai ”poliittisena villinä”, kuten Ruotsin puoluejohtoisemmassa politiikassa kutsutaan.

Kun Magdalena Andersson (sd) valittiin viime marraskuussa Ruotsin uudeksi pääministeriksi, tapahtui se sen varassa, että Kakabaveh ei painanut äänestyksessä punaista nappulaa –yhdellä ehdolla.

Anderssonin hallitus sitoutui kannattamaan kansainvälisessä politiikassa kurdien YPG-järjestön Pohjois-Syyriaan perustamaa itsehallintoaluetta.

Tästä Kakabaveh ja sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Tobias Baudin kirjoittivat yhteisen sopimuksen.

Turkin Tukholman-suurlähettiläs Hakki Emre Yunt syyttää uutistoimisto TT:n haastattelussa sopimusta ”epädemokraattiseksi”. Hän sanoo näkevänsä mielellään, että Kakabaveh luovutetaan Turkkiin. Kakabaveh ei kuitenkaan ole hänen mukaansa yksi niistä noin 30 henkilöstä, jonka luovutusta Turkki on vaatinut.

Turkki vastustaa YPG:n itsehallintoa ja on hyökännyt sitä vastaan, koska pelkää kurdien itsehallintovaatimusten jälleen voimistuvan Turkin rajojen sisällä.

Kakabaveh kiistää, että kurdit tavoittelisivat omaa valtiota Turkin, Syyrian, Irakin ja Iranin alueille.

– Oikeastaan, kurdit eivät ole sanoneet haluavansa omaa maata. Kaikki ovat sanoneet, että itsehallinto riittää. Irakissa ja Syyriassa on itsehallinto. Turkki on pommittanut näitä alueita. He eivät halua kurdien saavan itsehallintoa sen paremmin Iranissa, Irakissa kuin Syyriassa, Kakabaveh sanoo.

Ruotsin ulkopolitiikka ärsyttää Turkkia

Erdoğanin hallinto on estänyt Naton päämajassa sen, että puolustusliitto voisi aloittaa liittymiskeskustelut Suomen ja Ruotsin kanssa. Suomelle ja Ruotsille Turkki on esittänyt kymmenen kohdan vaatimuslistan.

– Se johtuu siitä, että minä tein tämän sopimuksen hallituksen kanssa, Kakabaveh arvioi.

Neljä ensimmäistä vaatimusta kytkeytyvät sopimukseen vähintään epäsuorasti, kun Turkki vaatii, että YPG:n rahoitus sekä virallinen yhteydenpito siihen ja muihin Syyrian ja Irakin alueen kurdiryhmiin on lopetettava.

Miksi Turkki viivyttää Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia? Asiantuntija haastattelussa 10:41
Miksi Turkki viivyttää Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia? Asiantuntija haastattelussa

Turkin kritiikin onkin nähty koskevan ennen muuta Ruotsia.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu alkoi yllättäen moittia viikko sitten Ruotsin ulkoministeriä Ann Lindeä (sd) Nato-maiden ulkoministerikokouksessa.

Çavuşoğlu kertoi, että Ruotsin hallituksen feministinen ulkopolitiikka ärsyttää häntä.

Lisäksi Turkin suurin ajatuspaja, valtapuolue AKP:ta lähellä oleva SETA on aiemmin nimennyt Hultqvistin, Kakabavehin ja muita ruotsalaispoliitikkoja PKK:n tukijoiksi ja kannattajiksi. Kakabaveh katsoo, että raportti on Erdoğanin tilaama.

– Turkin hallinto teettää sen joka vuosi islamofobiasta ja terrorismista Euroopassa. Siinä eurooppalaisia kansalaisia ja poliitikkoja nimetään terroristeiksi, koska me tuemme kurdeja.

Vuosi sitten Turkki kutsui Ruotsin Ankaran-suurlähettilään puhutteluun, kun puolustusministeri Peter Hultqvist (sd) oli osallistunut videokokoukseen Syyrian demokraattisten joukkojen (SDF) komentajan kanssa.

SDF on ollut Yhdysvalloille tärkeä liittolainen Isisin vastaisessa taistelussa. SDF:n sotilasjoukot taas koostuvat laajalti juuri YPG:n taistelijoista.

– Kurdit ovat pelastaneet koko Euroopan ja maailman barbarismin ja terrorismin pahimmilta muodoilta, Kakabaveh sanoo.

Myös Suomi on kouluttanut Peshmerga-sotilaita Irakissa.

Vaaleihin valmistautuvan Turkin talous vaikeuksissa

Kakabaveh arvioi, että oikeat syyt Erdoğanin blokkauspäätökselle ovat muualla.

Jos Suomessa on kauhisteltu 5,7 prosentin inflaatiota ja euroalueella 7,5 prosentin inflaatiota, niin Turkissa kuluttajahinnat nousivat huhtikuussa 70 prosenttia vuodentakaisesta.

IMF arvioi talouskasvun hidastuvan Turkissa 3,3 prosenttiin, kun viime vuonna Turkin talous kasvoi arviolta 11 prosenttia.

Turkissa järjestetään presidentinvaalit ensi vuoden kesällä, 18.6.2023.

– Talous on pohjalla. Erdoğanin suosio on pudonnut. Hänen oma AKP-puolueensa ei ole kovin suosittu. Kahdessa suurimmassa kaupungissa Istanbulissa ja Ankarassa Erdoğanin puolue on hävinnyt pormestarin paikan. Kaupungit eivät ole hänen kontrollissaan. Lisäksi Ruotsi ja Suomi ovat asettaneet asevientikiellon. Yhdysvallat on vastustanut häntä, Kakabaveh alkaa luetella.

Ruotsalainen vasemmistopoliitikko epäilee, että kurdit ovat Erdoğanille vain tekosyy.

Itsevaltaiset presidentit etsivät ulkoisia vihollisia herkästi silloin, kun he kohtaavat vaikeuksia kotimaassaan.

– Erdogan haluaa päästä taas suosioon. Hän on idiootti, despootti ja psykopaatti. Valitettavasti Eurooppa, Ruotsi, Suomi ja kaikki muut maat ovat pitkään antaneet hänelle periksi, Kakabaveh esittää koruttoman arvionsa Erdoğanista.

Toiseksi Kakabaveh nostaa esiin Erdoğanin suhteen Venäjän presidentti Vladimir Putiniin mahdollisena motiivina Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden jarrutukselle.

– Luulen, että hän on Putinin fani, eikä halua näiden kahden maan tulevan jäseniksi siksi, että hän on Putinin ystävä. Hän käyttää kurdeja tekosyynä, Kakabaveh sanoo.

Turkki on aseistanut Ukrainaa myös Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

Kakabavehin mukaan kyse on henkisestä samaistumisesta, ei konkreettisesta tuesta Venäjälle.

– Itsevaltaisilla järjestelmillä on aina jotain yhteistä. Turkissa ja Venäjällä ei voi kritisoida johtoa avoimesti.

Ruotsalaispoliitikko kertoo esimerkin.

– Annoin haastattelun feministiselle lehdelle. He olivat hyvin varovaisia julkaisemaan minun kritiikkiäni Erdoğania kohtaan, jotta heidän verkkosivuaan ei suljettaisi. Näin se on, Kakabaveh kiteyttää.

Ruotsin hallitus harjoittaa feminististä ulkopolitiikkaa ja rahoittaa kansalaisjärjestöjä, jotka edistävät naisten oikeuksia Turkissa.

"En tunne koskaan painetta"

Kakabaveh ottaa Erdoğanin hallinnon politiikan henkilökohtaisesti. Hänellä on siihen hyvä syynsä.

– On vuosi 2022, mutta hän harjoittaa rasistista politiikkaa. Demokratian puolesta taistelleet kurdit, kuten minä, istuvat Erdoğanin vankiloissa. Hän ei halua Turkkiin kurdeja, jotka eivät tue häntä. Ne, jotka eivät tue häntä, ovat pidettyjä Ruotsissa, Suomessa ja osin Yhdysvalloissa, Kakabaveh arvioi.

Suomessa ja Ruotsissa asuu tuhansia kurdeja, jotka ovat paenneet vainoja Pohjoismaihin. Kurdipakolaisiin on suhtauduttu myönteisesti. Turkki on ollut yksi keskeisistä kurdien vainoajista.

Ruotsalaispoliitikko kiistää kokevansa painetta, vaikka on tulkittavissa, että Turkin esittämät vaatimukset kohdistuvat esimerkiksi hänen toimintaansa.

– En tunne koskaan painetta. Olen ollut nuoruudessani vuorilla sodassa ja maksanut kovan hinnan.

Ruotsin hallitus toimii kuitenkin yhä hänen äänensä varassa. Kakabaveh sanoi aiemmin ruotsalaislehti Expressenille, että hän vetää tukensa hallitukselta. Hän tulkitsi Anderssonin antaneen periksi Turkin vaatimuksille.

Nyt Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastustava Kakabaveh kuitenkin vakuuttaa, että niin kauan kuin hallitus pitää heidän sopimuksestaan kiinni, hän ei ryhdy hallitusta kaatamaan.

– Jos he eivät pysy siinä, en enää tue heitä.

Lue myös:

    Uusimmat