Susien kaatamista yritetään helpottaa uudella kannanhoidollisella metsästyksellä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vieraili aamulla sekä Uutisaamussa että MTV Uutiset Livessä, jossa hän vastasi ihmisten lähettämiin kysymyksiin.
Ministeri Leppä totesi, että susi on "väärässä paikassa" nähtyään videon, jossa susi jolkotteli pääkaupunkiseudulla kerrostaloalueella.
– Se kuuluu suomalaiseen luontoon, suomalaisiin metsiin, ja siellä sen pitää pysyä, Leppä totesi.
Lue myös: Susia ja karhuja on Suomen metsissä aiempaa enemmän – tiedätkö miten toimia, jos sinun ja suurpedon polut kohtaavat?
Suomessa susi on tappanut ihmisen viimeksi 1880-luvulla. Yleensä susi ei ihmiseen kontaktia ota. Susista käytävässä keskustelussa kuuluu kuitenkin usein inho susia kohtaan, vaikka Lepän mukaan hukkia ei vihatakaan.
– Viha on ehkä väärä sana. Osa ihmisistä kokee, ettei heidän äänensä kuulu. Sudet aiheuttavat heille vaaraa tai vahinkoa, ja siitä huolimatta mitään ei tapahdu.
Lepän mukaan yhteiskunnan keskeisin tehtävä on taata kansalaisten turvallisuus. Jos näin ei koeta tapahtuvan, aiheuttaa se ihmetystä. Leppä penää sekä vastavuoroisen keskustelun että toimenpiteiden perään.
"Ovatko sudet vaaraksi?”
MTV Uutiset kysyi seuraajilta MTV Uutisten Instagramin Stories -osiossa, mitä he haluaisivat tietää susista, ja huolestuttavatko susien liikkeet heitä. Osa näistä kysymyksistä esitettiin ministeri Lepälle.
Ovatko sudet vaaraksi ihmisille, ministeri Leppä?
– Susi on petoeläin, suurpeto. Se on ravintoketjun huipulla. Sillä ei ole luontaisia vihollisia. Kyllä se periaatteessa on vaaraksi. Se ottaa saaliiksi sen, minkä se saa. Se on suden luonto, Leppä sanoo.
Onko mahdollista, että susi hyökkää ihmisen kimppuun?
– Epätodennäköistähän se on, mutta ei sitä voi poiskaan sulkea.
MTV:lle lähetettiin kysymys myös siitä, miksi susia ylipäätään suojellaan, jos ne kerran tappavat koiria.
– Susi kuuluu suomalaiseen luontoon, se on ihan selvä asia. On tärkeää, että pidämme susikannan ihmisarkana, kuten se luontaisesti on. Niille susille, jotka elävät normaalia suden elämää, on tilaa. Mutta ei tietysti mittaamattoman suurelle kannalle.
Kannanhoidollinen metsästys tulossa
Maa- ja metsätalousministeriöissä valmistellaan lakimuutosta, joka mahdollistaisi niin sanotun kannanhoidollisen metsästyksen.
– Tällä hetkellä (suden kaatamiseksi) on kaksi mahdollisuutta. Poliisien poistolupa ja riistahallinnon myöntämä poistolupa. Kannanhoidon näkökulmasta tarvitaan kolmas palikka eli kannanhoidollinen metsästys, Leppä sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
8:36
Vuonna 2019 EU:n tuomioistuin otti kantaa susien kannanhoidolliseen metsästykseen Suomessa. Ratkaisu oli tiukempi kuin maa- ja metsätalousministeriössä oli odotettu. Päätöksen jälkeen ministeriössä aloitettiin uusi valmistelu, jonka on tarkoitus kestää eri tahojen kriittinen tarkastelu.
Nyt valmisteltava kannanhoidollinen kantolupa voisi kattaa joko suden, susiparin tai susilauman.
Lue myös: Kolmijalkaisen suden tapausta tutkitaan törkeänä metsästysrikoksena
Uutisaamussa kysyttiin, tarkoittaisiko uusi käytäntö toteutuessaan sitä, että kaapista voisi ottaa kiväärin ja ampua suden.
– Ei. Se on tarkkaan säädelty ja sille pitää hakea lupa, joka myönnetään tietyille henkilöille. Susi pitää pystyä tunnistamaan.
– Pohjatyöt pitää tehdä hyvin. Susia täytyy seurata. Sitten vasta käynnistään metsästystoimenpiteet. Täytyy olla metsästysoikeudet. Siinä on erittäin tarkkaan määritelty metsästyksen johtajan velvollisuudet. Kannanhoidollinen metsästys on pitkä prosessi.
Koirasudet poistetaan välittömästi
Suomessa tehdään parhaillaan dna-näytteisiin perustuvaa susikanta-analyysia, joka on valmistumassa kesällä.
– Sen jälkeen on paras näkemys, paljonko meillä tarkasti susia on. Sitten löytyy pistämättömät perusteet, että saamme kannanhoidollisen metsästyksen aikaan, Leppä sanoo.
Dna-näytteen etu on sen lahjomattomuus, Leppä sanoo. Sen perusteella on myös mahdollista yksilöidä susia.
– Pystymme erottamaan koirasudet, jotka pitää poistaa välittömästi. Ne eivät kuulu suomalaiseen luontoon. Koirasudet ovat uhka myös suden genetiikalle.