Metsästäjien mielestä kannanhoidollinen metsästys auttaisi suojelemaan susia.
Pohjois-Savossa paljastunut salametsästysvyyhti antoi jälleen uusia kierroksia susikeskusteluun.
Osa metsästäjistä on kertonut laittoman tappamisen syyksi sen, etteivät luota viranomaisiin, kuten Luonnonvarakeskuksen antamiin lukuihin susien määrästä.
Epäluottamuksen taustalta voi löytyä pidempiaikaista turhautumista, joka on kärjistynyt viimeaikaisiin päätöksiin, sanoo luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta.
Maa- ja metsätalousministeriö antoi joulukuussa asetuksen, jonka mukaan Riistakeskus voi myöntää kannanhoidollisen metsästysluvan suden pyyntiin, jos edellytykset täyttyvät. Yhtäkään lupaa ei ole kuitenkaan tuona aikana myönnetty.
– Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä täysin jäissä. Ja paikalliset ihmiset, jotka elävät suurpetojen keskellä, kärsivät niistä vahingoista ja kokevat turvattomuutta. He kokevat myös, etteivät voi millään lailla vaikuttaa tilanteeseen, ja se aiheuttaa varmasti epäluottamusta ja turhautumista viranomaisia ja lopulta koko yhteiskuntaa kohtaan pahimmillaan.
Grenforsin mukaan kannanhoidollinen metsästys voisi vähentää laitonta tappamista, koska silloin riistalle syntyisi arvo ja sitä haluttaisiin vaalia.
Lue myös: Susiasetus tuli, mutta Riistakeskus ei ole sallinut kannanhoidollista jahtia – "Tilanne on kaiken kaikkiaan vähän erikoinen"
Luontoliitto pitää käsitettä valheellisena
Kannanhoidollisella metsästyksellä tarkoitetaan susikannan säätelyä eli pyyntiä kannan kasvun hillitsemiseksi.
Luontoliiton ympäristötoiminnan päällikkö Elina Kauppila kyseenalaistaa koko kannanhoidollisen metsästyksen käsitteen.
– Kannanhoitohan on itse asiassa jännittävä käsite tässä kohtaa, koska susihan on huippupeto, eli siellä ravintoketjun huipulla. Susi ei tarvitse kannanhoitoa, eli käsitteenä se, että sitä pitäisi hoitaa, on valheellinen, Kauppila sanoo.
Kauppilan mukaan kannanhoidollisen metsästyksen sijaan kotieläinten, ihmisten ja luonnon monimuotoisuuden puolesta turvallisempaa olisi susien karkottaminen.
Suomessa on arviolta 300 sutta, mutta Kauppilan mukaan kestävään ja geneettisesti hyvään kantaan tarvittaisiin vähintään 500 yksilöä.
Metsästäjäliiton Grenforsin mukaan karkottamiskeinot ovat kuitenkin tehottomia.
– Varsinkin Lounais-Suomen tiheästi asutulla alueella siirretään sitä ongelmaa vain toisaalle. Koska asutusta on lähes joka paikassa, karkotus menetelmänä ei ole kovin toimiva.
Onko suden kannanhoidolliselle metsästykselle todellisia perusteita? Grenfors ja Kauppila keskustelivat asiasta Huomenta Suomessa, katso koko haastattelu alla olevalta videolta:
10:10
