Miksi Pihlajavedeltä nousee valtavia vonkaleita? Kalatalousneuvoja paljastaa ratkaisevan tekijän: "Voisi hyvinkin selittää sen, miksi isoja haukia on juuri siellä"

Ari nosti jättiläishauen jäisestä järvestä:"Ihan valehtelematta ihmisen pää mahtuisi kevyesti sen suuhun" 0:35
Ari Levänen sai saaliiksi jättiläishauen yhdessä kaverinsa kanssa Pihlajavedellä.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Meeri Männikkö

    meeri.mannikko(at)mtv.fi

    Pihlajaveden uumenissa uiskentelee jättimäisiä vonkaleita. Kalatalousneuvoja paljastaa, miksi kalat kasvavat suuriin mittoihin juuri näissä vesissä.

    Savonlinnan Pihlajavedeltä on kiskottu ylös useita suuria vonkaleita. Esimerkiksi viime lauantaina paikalliset kalamiehet saivat saaliikseen jättimäisen, 13,5 kiloisen hauen. Kalalla oli pituutta 125 senttimetriä, ja sen ympärysmitta oli parhaimmillaan 60 senttimetriä.

    – Haukia on luontaisesti paljon näissä vesissä ja yleensäkin näin alkutalvesta haukea nousee paljon. Kun niillä on hyvät ruokamaat, niin näitä isojakin yksilöitä tulee aika ajoin saaliiksi, kertoo kalatalousneuvoja Harry Härkönen Etelä-Savon Kalatalouskeskuksesta.

    Suuret vonkaleet karkaavat ohutlankaisista verkoista

    Pihlajavesi on norppa-aluetta, ja siksi verkkokalastus on sallittua ainoastaan ohutlankaisilla verkoilla.

    Tämä on keskeinen selitys sille, miksi vonkaleet pääsevät kasvamaan suuriksi juuri Pihlajavedellä. Isot hauet eivät nimittäin pysy ohutlankaisissa verkoissa, vaan menevät niistä yleensä läpi.

    – Pihlajavedellä on ollut 10 vuotta kaikkein laajimmat verkkokalastuksen norpparajoitukset. Se voisi hyvinkin selittää sen, miksi isoja haukia on juuri siellä, Härkönen toteaa.

    "Hyvät ruoka-apajathan niillä on täytynyt olla"

    Lisäksi kalastus on alueen pinta-alaan nähden suhteellisen vähäistä. Vaikka kaupungin läheisyydessä kalastajia on enemmän, löytyy Pihlajavedeltä myös erämaatyyppisiä alueita, joissa kalat saavat piileskelläja kasvaa rauhassa.

    Tietysti myös ravintotilanne on kalojen kasvun kannalta yksi ratkaiseva tekijä.

    – Hyvät ruoka-apajathan niillä on täytynyt olla. Muikkua on ollut Pihlajavedellä hyvin viime vuosina, Härkönen sanoo.

    Myös paikalliset kalastajat kehuvat vesistöä runsaskalaiseksi. Järvestä on nostettu haukien lisäksi myös muita isoja kaloja. Härkönen vahvistaa, että monet ovat saaneet saaliiksi jopa 1,5 kiloisia ahvenia. 13,5 kiloinen hauki on kuitenkin suurin saalis, jonka hän tietää Pihlajavedestä nousseen.

    Lue lisää aiheesta:
    Kalastus Luonto ja eläimet Savonlinna Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •