Heinäveteläinen Janne Vepsäläinen koki viikonloppuna kalastusuransa hurjimmat hetket, kun koukkuun tarttui kaksi jättihaukea.
138 senttiä pituutta ja yli 17 kiloa oli painoa otuksella, joka ui Janne Vepsäläisen vieheeseen sunnuntaina kirkasvetisellä järvellä Sisä-Suomessa. Sen tarkempaa sijaintia ei ole kuulemma tapana kertoa.
Saaliin herättämä tunne sen sijaan oli Vepsäläisen mukaan "uskomaton".
– Vaikka olen ikäni kalastanut ja paljon saanut kaloja, sitä ei oikein voinut uskoa todeksi. Hauki oli niin pitkä, ettei sellaista kuvitellut olevankaan, Vepsäläinen kuvailee MTV Uutisille.
Ennen hauen haaviin saamista Vepsäläinen joutui niin sanotusti uittamaan sitä jonkin aikaa.
– Siinä tietysti adrenaliinitasot nousivat hauen kanssa taistellessa. Mutta kaikki meni kuitenkin lopulta rutiinilla ilman ylimääräistä koheltamista.
Lue myös: Rantakäärme hotkaisi mateen – Joe, 16, jäi ilman saalista Salossa
Etiäisenä 127-senttinen vonkale
Vepsäläinen oli saanut tapahtumasta eräänlaisen etiäisen jo edellisenä päivänä, kun hän oli noukkinut samaisesta järvestä yli 13‑kiloisen ja 127-senttisen hauen.
Siitä innostuneensa hän päätti lähteä sunnuntainakin "vähän katselemaan".
– En itse asiassa silloin kerennyt kuin juuri laittaa luotaimet päälle ja ehkä minuutin, kaksi, olla veneessä, kun huomasin kalan luotaimessa – ja ensimmäiseen heittoon se otti sitten.
Vepsäläinen sanoo tajunneensa siitepölyn seasta nousseen kalan "järkyttävän pituuden" vasta ottaessaan sen käteensä mittaamista, kuvaamista ja videoimista varten.
– Tapahtuma oli jotenkin niin pysäyttävä, että kun sain kalan mitattua ja kuvattua ja vielä hyvävoivaisena vapautettua – oli muuten yksin paha noin ison elävän kalan kanssa toimia – piti ehkä semmoinen varttitunti ihan istua vain ja hämmästellä ja juoda kahvia ja yrittää sisäistää, mitä oli juuri tapahtunut.
– Se oli sitten oikeastaan se kalapäivä siinä sitten. Oli ihan tyhjä olo.
Lue myös: Harva tietää uudesta kalastajien ilmoitusvelvollisuudesta
Vanha kala läksi vapauteen ”kokemusta viisaampana”
Vepsäläiselle oli itsestään selvää päästää jättivonkale vapaaksi. Myös alamittaiset kalat hän päästää kasvamaan, jos sellaisia sattuu saaliiksi saamaan.
– Ei minulle tullut missään vaiheessa mieleenkään, että olisin niin sanotusti pistänyt tämän hauen hengiltä, Vepsäläinen toteaa.
– Ihmisethän kalastavat vesistä pääsääntöisesti petokaloja. Isot petokalat ja varsinkin hauet ovat kuitenkin tärkeitä järvien ekosysteemille, koska ne pitävät kurissa särki- ja muuta pikkukalakantaa eivätkä vesistöt näin pääse rehevöitymään.
Isot kalat ovat tärkeitä myös suvun jatkamisen kannalta, Vepsäläinen selvittää.
Toisaalta hän uskoo sunnuntaisen saaliinsa olleen jo "elämänsä ehtoopuolella", eli ainakin 20-vuotias.
– Siinä mielessä ehkä sen olisi voinut vaikka ottaakin, mutta ei siitä ruokakalaksi enää olisi ollut. Vanha kala on kerännyt itseensä kaikki raskasmetallit ja muut myrkyt, mitä ympäristössä on. Parempi on ruokakalat valita vähän pienemmistä ja nuoremmista kaloista.
Vepsäläinen kertoo nähneensä vapaaksi päästämänsä haukivanhuksen lähteneen jatkamaan matkaansa vedessä päättäväisesti.
– Ja ehkä kokemusta viisaampana.
Lue myös: Mikko Suursalmi hurahti perhokalastukseen – näin sidotaan perho Hasse Härkösen vinkeillä
Vinkit vonkaleista haaveileville
Metalliteollisuudessa asiakkuuspäällikkönä työskentelevä Vepsäläinen, 53, kertoo olleensa ensimmäisen kerran ongella kolmivuotiaana, eli hänen kalastusharrastuksensa on jatkunut jo kymmeniä vuosia.
Hän on toiminut aiemmin myös kalastusoppaana.
Vinkkinä isoista vonkaleista haaveileville konkari siteeraa edesmennyttä mäkihyppääjää Matti Nykästä, jonka sanotaan kommentoineen aikanaan myös kalastusta.
– Jos ihminen nukkuu, sille ei tapahdu mitään. Mutta jos se on hereillä, se voi saada vaikka kalan, Nykäsen kerrotaan todenneen.
Vepsäläinen korostaa siis kokemusta, harrastukseen käytettyä aikaa ja halua oppia uutta.
– Totta kai niin sanotulla aloittelijan tuurilla voi saada vaikka mitä, mutta yleensä ei ole sattumaa, että isoja kaloja saa. Esimerkiksi meikäläinen viettää satoja tuntia vuodessa vesillä. Paljon tulee tyhjiä tunteja, mutta onnistumisiakin sattuu.
Vepsäläinen muistuttaa, että vesistöilläkin on merkitystä, koska joissain vesistöissä kalat kasvavat isommiksi kuin toisissa.
– Puhumatta mistään erityistä lajista näin se vain on. Jos siis saa jostain tietää, missä mahdollisesti on isompia kaloja, tietysti sieltä kannattaa niitä koittaa.
– Ja yksi hyvä konsti on lähteä jonkun pätevän kalastusoppaan kyytiin katselemaan, millä tavalla he homman hoitavat. Siinä kyllä oppii varmasti jo yhden päivän aikana ihan mahdottoman paljon uutta.
Suomen suurin tähän mennessä pyydystetty kala on Ahvenanmaalla haaviin jäänyt turska, jonka paino perattuna oli 29,55 kiloa ja pituus 141 senttimetriä.