Mainos

Miksi liikenteessä ei ole nollatoleranssi alkoholin suhteen?

Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi.

Tällä viikolla vastaajana on Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Kysymys: Miksi liikenteessä ei ole nollatoleranssi alkoholin suhteen, vaikka tiedetään sen kiistattomat haitat kuljettajan kykyihin?

Vastaus: Rattijuopumus on Suomessa merkittävä liikenneturvallisuusongelma ja sen torjumiseen tulee panostaa riittävällä tavalla. Rattijuopumusta ei tule hyväksyä missään muodossa. Tosiasia on kuitenkin, että mikäli ongelmaan olisi helppoja ratkaisuja, niin ne olisivat jo toteutettu.

Valvontaresurssit on käytettävä mielekkäästi

Kansainvälisessä vertailussa rattijuopumus ei ole Suomessa muita maita yleisempää, mutta rattijuoppojen veren alkoholipitoisuudet ovat korkeita, mikä kuvastaa suomalaista tapaa juoda humalahakuisesti.

Mikäli promillerajaa alennettaisiin, olisi vaarana, että poliisin valvontaresurssit käytettäisiin vähemmän vaarallisten tekojen valvontaan. Tällöin nykyisen rajan ylittäneisiin eli riskiryhmään kohdistuva valvonta todennäköisesti vähenisi, koska valvontaresurssia tuskin lisättäisiin.

”Lievä rattijuopumus”

Aika ajoin on myös väläytelty, että käyttöön otettaisiin uusi nimike eli esimerkiksi ”lievä rattijuopumus”. Tämäkään ei olisi ongelmatonta, sillä ”lievästä rattijuopumuksesta” ei tulisi yhtä moitittava teko kuin rattijuopumus nykyisillä promillerajoilla on. Se saattaisi pahimmillaan laimentaa kansan kielteisyyttä nykyisillä rajoilla tapahtuneeseen rattijuopumukseen, jota tällä hetkellä pidetään yleisesti halveksuttavana tekona.

Erityisesti nuorten kuljettajien keskuudessa ”lievästä rattijuopumuksesta” saattaisi muodostua jopa mainetta nostava asia, mitä ei saa tapahtua.

Tilastotietoa ja kokemuksia

Jos tutkitaan onnettomuustilastoja, ei nykyistä promillerajaa vähemmän maistelleiden kuljettajien osuus puolla nykyistä tiukempaa puuttumiskynnystä. Tästä on kokemusta esimerkiksi Ruotsista. Siellä laskettiin rattijuopumusrajaa ja tehtiin samaan aikaan useita muita liikenneturvallisuus- toimenpiteitä. Kun tekojen vaikutuksia on tutkittu ennen ja jälkeen, ei ole näyttöä siitä, että nimenomaan rattijuopumusrajan laskeminen olisi aiheuttanut pysyviä muutoksia.

Näin ollen promillerajan laskemisella ei tultaisi saamaan pysyviä liikenneturvallisuusvaikutuksia. Rattijuopumusongelmaa tulisikin ratkoa ensisijaisesti lisäämällä kiinnijäämisriskiä nykyisillä promillerajoilla ja langettamalla tekoon syyllistyneille riittävät ja yhdenmukaiset rangaistukset.

Henkilökohtainen nollatoleranssi

Vaikka nollatoleranssi ei ole käytössä, on jokaisen syytä pitää kiinni omasta henkilökohtaisesta nollatoleranssista. Rattiin ei saa hypätä maistelleena sen enempää kuin väsyneenä tai sairaanakaan.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.