Miksi laihuus on pakkomielteemme? Lue selitys

Miksi laihuus on in? Ainakin amerikkalaisille laihuusihanteen syntyminen oli monien tekijöiden summa.

Dieeteille ja laihduttamiselle omistautuneet yritykset tahkoavat miljardeja samlla kun 6-11 miljoonaa amerikkalaista taistelee syömishäiriöitä vastaan. Miksi laihuus oikein on meille pakkomielle, kysyy lifeslittlemysteries.com.

Ruokablogisti ja "historiallinen gastronomi" SarahLohman valotti New Yorkissa luonnonhistoriallisessa museossa pitämällään luennollaan, miksi amerikkalaiset taistelevat ylipainoa vastaan.

Nautintoaineet johtavat sairauteen?

Monissa kulttuureissa naisen pyöreyttä pidettiin aiemmin terveyden ja hedelmällisyyden merkkinä, ja samaan tapaan toimittiin 1800-luvulla amerikkalaistenkin keskuudessa. Ruokavalion tarkkaileminen alkoi kuitenkin jo 1840-luvulla, kun SylvesterGraham -niminen pappi alkoi puhua yksinkertaisen ja pidättyväisen dieetin puolesta.

Grahamin mukaan niukka ruokavalio oli naisen avain terveyteen ja moraaliin, ja miehen mukaan esimerkiksi mausteet ja muut nautintoaineet johtivat sairauteen, epäjärjestykseen ja seksuaaliseen ylettömyyteen. Grahamin dieetillä syötiin leipää, vihanneksia ja juotiin vettä. Lohmanin mukaan tämä oli alkusysäys ruokavalion tarkkailemiselle rikkaissa piireissä.

Terveen pyöreyden ihannoinnista läskin ja laiskuuden yhdistämiseen

1860-luvulla ilmaantui uusi, hieman nykyisin suosittua Atkinsin dieettiä mukaileva Bantingin dieetti. Sen luojan WilliamBantingin mukaan lihavuus oli fyysinen vamma.

– Vuosisadan loppuun mennessä amerikkalaiset taistelivat jo läskiä vastaan. Erityisesti 1890- ja 1920-lukujen välillä amerikkalaisten kehonkuva muuttui terveen pyöreyden ihannoinnista läskin ja laiskuuden yhdistäväksi, Lohman sanoo.

Lohmanin mukaan samalla esimerkiksi terveysongelmia aiheuttaneiden kireiden korsettien poistuminen muodista aiheutti naisille "paino-ongelmia": kun kireä alusvaate ei enää muotoillutkaan kehoa, moni oli yllättäen tyytymätön sen luontaiseen muotoon. Lisäksi teollistumisen myötä vaatteita ei enää teetetty ompelijalla, vaan tehtaissa.


– Ennen kaikki menivät ompelijalle, ja hän valmisti asun (mittojen mukaan). Sitten vaatteet ostettiinkin kaupasta S-, M- ja L-kokoisena tai 38-, 40- ja 42-kokoisina. Oli helppo vertailla, kuka oli ketäkin isompi, Lohman kuvaa.

Kaupungistuva yhteiskunta tarjosi myös aiempaa enemmän ruokavaihtoehtoja, jolloin lihominen yleistyi. Lohmanin mukaan myös tieteellä oli näppinsä pelissä, sillä kalorien, proteiinien ja erilaisten rasvojen havaitseminen tarkoitti, että ihmisillä oli mahdollisuus määritellä terveytensä. Pian kotiin saattoi myös ostaa henkilövaa'an.

Lohmanin mukaan 1920-luvulle mennessä kalorien laskeminen ja dieetit olivat normaalia elämää – eivätkä ne ole sen jälkeen jättäneet meitä rauhaan.

Lue myös:

MTV3/Helmi

Kuvat: Colourbox

Lue myös:

    Uusimmat