Miksi koira pomputtaa takajalkaansa lenkillä? Eläinlääkäri kertoo, mikä on osa persoonaa, mikä kielii kivusta | MTV Uutiset
Miksi koira hyppyyttää takajalkaansa lenkillä? Eläinlääkäri kertoo, mikä on osa persoonaa, mikä kielii kivusta – "Olisin vähän huolestunut"
1:33KATSO MYÖS: Nämä merkit koiran käytöksessä kielivät kivusta – ethän pane vanhuuden piikkiin?
Julkaistu 23.10.2023 06:45
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Hypähtelevä kävely tai lenkkihaluttomuus ei välttämättä kerro koiran persoonasta. Koiran tapojen syynä ei välttämättä ole itsepäisyys tai "huono päivä", vaan kipu.
Puistossa vastaan tulee monenlaisia koiria: reipasta kipittäjää, hypähtelevää ja pomppivaa, sadetakkiin puettua ja takitonta. Se, innostaako lenkkeily karvakaveria, riippuu osin luonteesta. Jotkin "lenkkimerkit" voivat kuitenkin kertoa myös koiran kivuista.
Jos lenkille lähteminen ei yhtäkkiä huvita, syynä ei välttämättä ole itsepäisyys tai "huono päivä", vaan kipu.
– Jos on vanhempi koira, nivelrikkohan on hirveän yleistä. Se on yksi kivun aiheuttajista, eläinlääkäri Maarit Luukkainen sanoo.
– Vanhemmilla koirilla voi olla myös muita sairauksia. Pienemmillä koirilla on usein vasemman eteiskammioläpän vuotoa sydämessä, eli koiralle saattaa tulla sydämen vajaatoimintaa, jolloin sitä ei kauheasti huvita lähteä ulos, tai se haluaa lenkillä kääntyä nopeasti takaisin.
Lenkistä kieltäytymisen syy voi toki olla muuallakin. Koira saattaa oikeasti inhota lunta, sadetta tai kylmää. Tärkeintä on johdonmukaisuus.
– Jos koira on aina pienestä pitäen inhonnut sadetta, silloin se todennäköisesti on luonteesta kiinni. Jos yhtäkkiä tulee tällainen muutos, olisin vähän huolestunut, tai jos muutos ei liity pelkästään sateiseen ilmaan, vaan koira muuten on vetämätön eikä jaksaisi oikein lähteä liikenteeseen.
"Jos koira on aina pienestä pitäen inhonnut sadetta, silloin se todennäköisesti on luonteesta kiinni."Shutterstock
Miksi koira pomputtaa lenkillä jalkaa ilmassa? "Alkuvaiheessa ei välttämättä tunnu kipua..."
Aina kivut eivät katso ikää. Joskus nuorellakin voi olla vanhan vaivoja.
– Sen takia rotukoirien jalostuksessa tehdään paljon pevisa-tutkimuksia, jotta vanhemmat olisivat terveet. Varsinkin suurikokoisilla koirilla on perinnöllisiä ongelmia. Jos on epäsopiva lonkkaluun pää, joka ei sovi lonkkamaljaan, puhutaan kansan kielellä huonoista lonkista. Nivelrikko voi kehittyä sinne aika aikaisessakin vaiheessa.
Pienirotuinen koira saattaa toisinaan pomputtaa lenkillä yhtä jalkaa ilmassa. Tapa voi näyttää söpöltä, muttei ole sitä.
– Tämä pompottaminen on aika tyypillinen joko ristiside- tai patellaluksaatio-oire. Alkuvaiheessa ei välttämättä tunnu kipua, vaan polvi vain tuntuu huteralta. Pidemmän päälle se voi johtaa nivelrikkoon, jos siellä on ristisidevamma tai patellaluksaatiota. Nimenomaan pienillä koirilla esiintyy paljon näitä, Luukkainen kuvaa.
Patellaluksaatio tarkoittaa polvilumpion sijoiltaanmenoa. Se on yleinen ja perinnöllinen ongelma monilla pienikokoisilla roduilla.
Samaan tapaan huolestuttavaa on, jos koira nelistämisen sijaan ikään kuin hyppää takajaloillaan tasajalkaa juostessaan.
– Jos kulku muuttuu pomppivaksi, kyllä silloin kannattaa ehdottomasti tutkituttaa asia eläinlääkärillä. Se voi kertoa takapään hermotuksen häiriöistä, selkärangan tai lonkkien alueen ongelmista.
Vesijuoksumatto. Nivelrikkokoiralle uiminen on hyvä liikuntamuoto: paino ei tule nivelelle, mutta ympäröivät lihakset vahvistuvat
Ravintoainevalmisteet, kuten tyydyttämättömät rasvahapot, nivelille
Painon hallinta, ylipaino rasittaa niveliä ja pahentaa oireita
Apuvälineet kotiin:ramppia pitkin on helpompi päästä sänkyyn tai sohvalle
Vanhan koiran elämä on paljolti samanlaista kuin vanhan ihmisen. Esimerkiksi tasapaino saattaa lopulta alkaa heittää.
– Kyllä koirillakin on idiopaattista tasapainoelimen ongelmaa. Vanhemmilla koirilla on myös hermotushäiriöitä samalla tavalla kuin ihmisillä. Kävelyssä saattaa olla epätasaisuutta, se ei ole enää tasaista kuten aiemmin.
Liike on lääke, hoetaan monille ihmisille, mutta sama voisi päteä karvakaveriinkin. Jos koira on iäkkään puoleinen ja sillä on nivelrikkoa, liikkumisen pitäisi kuitenkin olla tasaista ja kohtuullista.
– Jos yhtenä päivänä tekee kymmenen kilometrin lenkin ja seuraavana vain käyttää koiraa ulkona tarpeillaan, liikunta on liian epätasaista. Liikunta pitäisi pitää mahdollisimman tasaisena ja sille koiralle sopivana, Luukkainen sanoo.
Lihakset voivat tulla treenaamisesta kipeiksi. Nivelrikkoinen koira voi olla liikunnan jälkeen jäykempi seuraavana päivänä tai levon jälkeen, ja sen kävely on vaikeampaa.
"Vanhuus itsessään ei ole sairaus"
Oman koiransa tuntee parhaiten omistaja itse. Jos pitkäikäisen kaverin käytös tai mielenkiinnon kohteet muuttuvat yhtäkkiä täysin päinvastaisiksi, asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.
– Sanon aina, että vanhuus itsessään ei ole sairaus. Ikääntyminen tuo mukanaan lisääntyneen riskin erilaisiin sairauksiin, Luukkainen muistuttaa.
