Miksi juhlimme ruotsalaisuuden päivää?

Itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2006 partiolippukunnat Katajaiset ja Rastipartio nostivat Suomen lipun salkoon Tähtitorninmäellä.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV LIFESTYLE

    Tänään  liputetaan ruotsalaisuuden päivän vuoksi.

    Tänään on Svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä ja kuningas Kustaa II Aadolfin (1594-1632) kuolinpäivä.

    Vuonna 1906 perustettiin ruotsalainen kansanpuolue, joka ryhtyi ajamaan ruotsinkielisten asemaa Suomessa.

    Ruotsalaisuuden päivää ryhdyttiin viettämään vuonna 1908 ja sen tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomenruotsalaisille päivä merkitsee oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa. 

    Juhlapäiväksi valittiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Kuningas kuoli Lützenissa 30-vuotissodassa vuonna 1632. Koska Suomi kuului tuolloin Ruotsin valtakuntaan, soti 30-vuotissodassa myös paljon suomalaisia, niin jalkamiehinä kuin ratsuväkenäkin, hakkapeliittoina. Nimi tuli sotahuudosta ”Hakkaa päälle!”

    Päivän pääjuhla radioidaan ja muuten päivää vietetään juhlavin menoin. Päivään kuuluu oleellisena osana Modersmålet sång, äidinkielen laulu ja yleinen liputuspäivä siitä tuli vuonna 1979.

    Mitä muuta on tapahtunut 6.11.?

    Vuonna 1814 syntyi Adolphe (oik. Antoine-Joseph) Sax. Hän oli belgialais-ranskalainen soitinrakentaja, joka kehitti saksofonin.  

    Venäläinen säveltäjä Pjotr Tsakovski teki itsemurhan 1893.

    Vuonna 1923 yhdysvaltalainen Jacob Schick patentoi ensimmäisen parranajokoneen.

    Vuonna 1933 Helsingissä syntyi rajuja katutappeluita suomen- ja ruotsinkielisten välille. Tappelut äityivät paikoin niin rajuiksi, että poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin.

    1962 YK:n yleiskokous tuomitsi Etelä-Afrikan rotusortopolitiikan ja kehotti jäsenvaltioita ryhtymään boikottiin.

    Lue lisää aiheesta:
    Lifestyle

     

    Lue myös:
      Kirsikoita pöydällä olevan lautasen päällä ja sen ympärillä

      Uusimmat

      •