Sosiaaliturvaministerin mukaan säästöjen kohdentamisessa on koko vaalikauden ajan tehty valintoja, joilla on pyritty suojaamaan lapsia leikkausten vaikutuksilta.
SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat ryöpyttivät hallitusta lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä keskiviikkona eduskunnassa, kun ensi vuoden budjetin lähetekeskustelussa keskusteltiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalasta.
Oppositiopuolueiden kritiikin taustalla oli sosiaali- ja terveysministeriön aiemmin tällä viikolla julkistamat arviot hallituksen jo toteuttamien sosiaaliturvaleikkausten sekä vielä tulossa olevien leikkausten yhteisvaikutuksista.
Oppositioedustajat tarttuivat ennen muuta STM:n Ylelle esittämään arvioon, jonka mukaan 31 000 lasta putoaa köyhyysrajan alle, kun lasten pienituloisuusaste kasvaa kolmella prosenttiyksiköllä vuosina 2024–2026.
Uusi luku on rahtusen verran suurempi kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) elokuussa esittämä arvio, jonka mukaan 27 000 lasta putoaa pienituloisuusrajan alle hallituksen työttömyysturvaan ja asumistukeen vuosina 2025–2024 tekemien kiristysten vuoksi.
SDP:n Pia Viitanen piti lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia kohtuuttomina, kun samaan aikaan hallitus on löytänyt yli miljardin euron veronkevennysvaran, joka kohdistuu kaikkein rikkaimmille.
– Jos ne aikaisemmatkin luvut olivat huolestuttavia, niin tämä 31 000 lasta köyhyydessä tarkoittaa jo äärimmäisen suurta tragediaa koko kansakunnalle, vihreiden Hanna Holopainen puolestaan sanoi.
"Suomi velkaantuu erittäin vaarallisesti"
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoi ymmärtävänsä leikkauksiin kohdistuvan kritiikin, mutta painotti, että Suomi velkaantuu erittäin vaarallisesti.
– Kun olemme tilanteessa, jossa tämän turvallisuusympäristön takia maanpuolustukseen pitää panostaa lisää, meillä on ikääntyvä yhteiskunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon menot tulevat tulevina vuosina kasvamaan, niin tässä tilanteessa myöskin julkisen talouden sopeutustoimia ja säästöjä joudutaan tekemään, Grahn-Laasonen sanoi.
Grahn-Laasosen mukaan sosiaaliturvan leikkauksia on vaikea välttää, kun otetaan huomioon, kuinka suuri osa valtion budjetista menee sosiaaliturvaan. Hän patisti oppositiota myös esittämään vaihtoehtoisia säästökohteita kritisoimilleen säästöille.
– Esimerkiksi SDP on aiemmissa vaiheissa kritisoinut sosiaaliturvaleikkauksia, mutta ei ole esittänyt niitä enää korvattavaksi omissa vaihtoehtobudjeteissaan. Eli tulkitsen, että te olette hyväksyneet nämä eli myöntäneet sen tosiasian, että on mahdotonta rakentaa vastuullista budjettia ilman näitä julkisen talouden sopeutustoimia, Grahn-Laasonen napautti.
Ministerin mukaan säästöjen kohdentamisessa on koko vaalikauden ajan tehty valintoja, joilla on pyritty suojaamaan lapsia leikkausten vaikutuksilta.
– Se näkyy viimeisimmässä toimeentulotukea koskevassa esityksessä muun muassa siten, että toimeentulotukea saavissa perheissä lasten perusosia ei leikata, Grahn-Laasonen selvitti.
Oppositiossa ei lämmetty Grahn-Laasosen puheille lasten suojelusta. Keskustan Eeva Kalli arvioi, että hallituksen pyrkimys suojata lapsia on raskaasti epäonnistunut, jos ja kun 31 000 lasta on ajautunut köyhyyteen.
– 31 000 uutta köyhää lasta – ei tämä ole lastensuojelua, eikä tämä ole myöskään valtiontalouden hyvää hoitamista, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puolestaan ripitti.
Tulitukea ministerille
Grahn-Laasonen sai opposition röykytyksessä tulitukea hallituspuolueiden kansanedustajilta, jotka kiinnittivät huomiota siihen, että 31 000 lapsen putoaminen köyhyysrajan alle ei ole vielä tapahtunut tosiasia.
– Täällä eräissä puheenvuoroissa haluttiin osoittaa, että 31 000 lasta olisi jo mennyt köyhyysrajan alapuolelle. Ei ole. Kyse on THL:n analyysimallista, ei toteutuneesta määrästä, ja sen suhteen on hyvä siinä pitää tiettyjä varauksia, Rami Lehtinen (ps.) sanoi.
Tiistaina alkanut valtion ensi vuoden talousarvioesityksen lähetekeskustelu jatkuu eduskunnassa koko viikon ja päättyy perjantaina. Lähetekeskustelun jälkeen eduskunta lähettää budjettiesityksen valmisteltavaksi valtiovarainvaliokuntaan, joka laatii esityksestä mietinnön. Eduskunnan on tarkoitus päättää ensi vuoden budjetista mietinnön pohjalta joulukuussa.